Leikki on osa koulutyötä

Leikki on osa koulutyötä

maanantai 6. tammikuuta 2025

LEIKKI ON PARAS!

LEIKKI ON PARAS!

Ensimmäinen puoli vuotta uudessa työpaikassa on sujunut pääasiassa kuin leikki. Toki aina, kun uuteen kouluun siirtyy, on opella aluksi totuttelemista talon tavoille, uusiin oppilaisiin ja opettajakollegoihin sekä talon toimintakulttuuriin. Lisäksi pelkästään aikataulujen, opetustilojen ja  -materiaalien sekä paikkojen oppiminen vie aikansa. Tämä uuden päivittäinen opettelu syö myös energiaa eli koettelee jaksamista.


Leikki on onnekseni löytynyt helposti myös nykyisestä koulustani! Tuttua ja turvallista opetyöni kulmakiveä ei ole tarvinnut etsiä kissojen ja koirien kanssa, vaan leikki on ollut läsnä ensimmäisestä kohtaamisestani uuden luokkani kanssa. Leikin läsnäolo kouluarjessa onkin ollut jälleen kerran itselleni todella tärkeä voimavara muutosten keskellä. Vaikka työympäristö ja ihmiset kouluarjessa ympärilläni ovat uusia, leikki on vanha tuttu, jonka olen saanut esitellä uusille oppilailleni. 


Vaikka leikki on lasten työtä, ei ole valitettavasti ollenkaan itsestään selvää, että koulutyöhön leikki aina mahtuisi. Opetussuunnitelmamme on jo pienilläkin oppilailla pullollaan tärkeitä tavoitteita ja sisältöjä, joiden saavuttamiseen ja suorittamiseen ei aina meinaa aika riittää. Varsinkin jos yrittää varmistaa, että oppimista tapahtuu eikä kouluasioita vain ”kahlata läpi”. Myös leikki löytyy opsista ja vielä monesta sen kohdasta, joten saadakseni leikin kouluarkeen mukaan, olen jo vuosia opettanut leikkimällä sekä antanut oppilaille mahdollisuuden opiskella leikkimällä. 


Olemme mm. matematiikassa järjestäneet viikoittain toiminnallisia tunteja, joissa erilaisilla matikkaleikeillä on tärkeä rooli. Todella suosittua on ollut jälkeen kerran KAUPPALEIKKI, jossa oppilaat ideoivat itselleen oman kaupan (esim. P-OPEN MUSAPUOTI). Kauppaan tehdään myyntituotteita piirtämällä ja värittömällä ja tuotteet tietysti myös hinnoitellaan. Kauppaleikissä oppilailla on käytössä leikkirahaa, jolla luokkatilaan levittäytyneiden myyjien kaupoista saa käydä ostamassa itseään kiinnostavia tuotteita. Tässä leikissä pääsee siis toimimaan myyjänä ja ostajana. Molemmissa rooleissa on laskettava rahoja, seurattava, kuinka paljon rahaa on ostoksiin vielä jäljellä tai kuinka paljon rahaa on tavaroita myymällä hankittu.


Leikki on ollut läsnä muillakin opettamieni oppiaineiden tunnilla. Musatunneilla laulun ja soiton ohessa leikit yhdistävät ryhmää sekä ohjaavat keskittymistä koko ryhmän yhteiseen toimintaan. Leikit luovat pohjaa mm. yhteismusisoinnille sekä toisten kuuntelemiselle. Uskonnossa olemme tutustuneet Israelin kansan syntyyn ja sen ohella aloittaneet oman, fiktiivisen kansan luomisen sekä käväisseet faaraoiden Egyptissä leikkimässä käskynhaltijaa. Ympäristöopin tunneilla olemme opiskelleet mm. hyönteisten ja hämähäkkieläinten tunnusmerkkejä ja testanneet kuudella tai kahdeksalla jalalla tanssimista ötökkädiskossa. Suomenkielessä olemme leikitelleet sanoilla improten esim. vastakohtia.


Olemme oppitunneilla kirjanneet muistiin myös oppilaiden itse keksimiä OPPIMISLEIKKEJÄ. Tässä tehtävässä oppilaat ideoivat leikin, kirjoittavat leikkiohjeet ja antavat leikille nimen. Oppilaat keksivät myös, mitä kyseisessä leikissä voi oppia. Nämä oppilaiden omat leikit kootaan yhteiseen, jaettuun dokumenttiin (esim. Slides), jonne jokaisella ryhmän jäsenellä on pääsy. Leikkejä myös testataan sekä leikitään yhdessä ja niistä lisäksi keskustellaan. 


Luokastamme löytyy myös LEIKKISEINÄ, johon on kiinnitettynä leikkiohjeita koulussa leikittyihin leikkeihin. Leikkiseinää päivittää ope, mutta oppilaat voivat ehdottaa, mitä leikkejä seinään voisi lisätä tai sieltä tulisi löytyä. Tällä hetkellä leikkiseinämme suosituimpiin leikkeihin kuuluvat mm:


360-kuva

Rakennetaan 360-kuva yhdessä pala palalta. Sovitaan aluksi aihe tai tilanne (esim. metsä).

Ensimmäinen oppilas jähmettyy joksikin aiheeseen liittyväksi asiaksi ja sanoo, mikä on:

  • Minä olen kärpässieni.

Seuraavat osallistujat jähmettyvät yksi kerrallaan osaksi kuvaa ja kertovat samalla, mitä

esittävät. Pyritään liittämään 360-kuvaan asioita, jotka liittyvät toisiinsa (esim. mato sienessä, sienien poimija). Kuvan henkilöihin tai asioihin voidaan liittää myös ajatusääniä.


Improvisa

2-3 oppilasta seisoo vierekkäin. Keksitään aihe (esim. norsu tai vastakohta sanalle iso). Oppilaat improavat mahdollisimman nopeasti aiheen mukaan. Äänestetään, kuka oppilaista jatkaa seuraavalle kierrokselle…


Pahistunti

Ope juttelee oppilailleen, jotka käyttäytyvät open ”silmien alla” erittäin kiltisti. Kun ope kääntyy kirjoittamaan taululle, open selän takana alkaa tapahtua: oppilaat villiintyvät ja näyttävät opelle kieltä ja pitkää nenää. Jos melu yltyy liikaa, ope kääntyy yllättäen. Mikäli joku oppilaista jää kiinni riehumisesta, hän joutuu jälkkään, leikisti!


Koulumme opetustilojen tauluilta löytyy kolme lappua, joissa lukevat sanat: ALUKSI - SITTEN - LOPUKSI. Näiden lappujen perään opettaja voi kirjoittaa, miten oppitunti etenee. Oppilaani ovat pitäneet jo pitkään huolen siitä, että luokassamme taululla näkyy seuraava, ”pysyvä” rakenne oppitunneille:


ALUKSI: Leikkiä

SITTEN: Leikkiä

LOPUKSI: Leikkiä


Oppilaillani on myös välillä tapana kirjoittaa luokkamme taululle hyväntuulisia ja -tahtoisia tervehdyksiä toisilleen ja myös opelle koulupäivän päätteeksi. Eräänä koulupäivänä, kun palasin opetustilaani musaluokasta, jossa olin opettanut muita kuin oman luokkani oppilaita, oli taulullamme sillä kertaa vain yksi viesti. Viestille oli selvästikin haluttu jättää tilaa, jotta se varmasti huomattaisiin. Taululla luki lyhyesti ja ytimekkäästi:


Leikki on paras! 


Tämä ehkä kertoo siitä, miten tärkeää leikki ja mahdollisuus leikkiä koulupenkillä oppilaille on. Se on tärkeää myös meikäopelle, koska olen huomannut opevuosieni saatossa leikin olevan valtava voimavara ja motivaation lähde kouluarjessa niin oppimisessa kuin opettamisessakin.


Lisää leikkejä eri oppiaineiden tunneille löydät LEIKKILUOKASTA!