Parin viime viikon ajan koulupäivämme ovat keskittyneet yrittäjyyskasvatukseen. Olemme oppitunneilla tutustuneet esim. erilaisiin ammateihin ja työnhakuun, suunnitelleet perheen sekä työpaikan taloutta ja laskeneet palkkoja erilaisilla veroprosenteilla. Yrityskylävierailulla leikimme eri alojen ammattilaisia firmojen työntekijöistä johtajiin saakka. Näin saimme käytännön tekemisen kautta tietoa työnteosta erilaisissa yrityksissä ja työyhteisöissä sekä opimme markkinointia. Saimme myös maistiaisia palkanmaksun ja palkansaannin kauneudesta sekä verojen ja lainojen takaisinmaksun ”kauheudesta”.
Yrityskylä on peruskoulun kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisille suunnattu oppimiskokonaisuus työelämästä, taloudesta ja yhteiskunnasta. Oppimiskokonaisuus koostuu opekoulutuksesta, oppimateriaalista ja oppitunneista koulussa, sekä vierailusta Yrityskylän oppimisympärisöön. Yrityskylä Alakoulun oppimisympäristö on koululaisten oma yhteiskunta, pienoiskaupunki, jossa oppilas työskentelee omassa ammatissaan saaden palkkaa tekemästään työstä. Lisäksi oppilas toimii kuluttajana ja kansalaisena osana suomalaista yhteiskuntaa.
Yrityskylän opetusmateriaali ja -oppitunnit sekä koulupäivä Yrityskylässä olivat erinomaisesti suunniteltuja ja toteutettuja. Oppilaani olivat koko yrityskylä-projektimme ajan todella motivoituneita ja uskoisin heidän myös oppineen paljon yrittäjyydestä, työn hakemisesta ja työn tekemisestä erilaisissa työyhteisöissä.
- Yrityskylässä opimme viisasta ajattelua ja yhteistyötä vieraiden ihmisten kanssa.
- Yrityksen pyörittämisessä tärkeää on asiakkaiden palvelu ja kommunikointi.
- Työnteko on rankkaa, koska pitää pysyä aikataulussa.
Mikäli et luokkasi kanssa pääse Yrityskylään paikan päälle, voit halutessasi leikkiä seuraavia yrittäjyysleikkejä omassa luokassasi.
Myy ja osta
Oppilaat leikkaavat itselleen kymmenen pientä paperilappua, joihin jokaiseen merkitään 1€. Oppilas valitsee pöydälleen jonkin koulutarvikkeen / esineen, jonka voisi leikisti myydä. Oppilas myös keksii hinnan tuotteelleen ja tekee hintalapun (1€-10€). Kun tuotteet ja hinnat ovat valmiina, luokassa saa lähteä hieromaan kauppaa luokkakavereiden kanssa. Aluksi voi myös jäädä oman kauppapöytänsä ääreen odottamaan ostajaa. Hinnoista saa tinkiä ja antaa alennusta. Kun saa ostettua jonkin tuotteen, se laitetaan omalle pöydälle ja hinnoitellaan haluamallaan tavalla. Yritetään käydä kauppaa niin, että rahat riittävät tai rahamäärä mahdollisesti jopa kasvaa.
Säästövinkkejä
Jakaudutaan pienryhmiin. Ryhmät saavat hetken miettiä eri tapoja säästämiseen. Esitetään tai kerrotaan muille ideoita vuoronperään, yksi ryhmä kerrallaan. Kuinka monta erilaista säästövinkkiä keksimme?
Jos saisin paljon rahaa...
Oppilas keksii, mitä tekisi, jos yhtäkkiä saisi paljon rahaa. Oma idea kerrotaan oman ryhmän muille oppilaille. Ryhmä päättää, minkä idean tai ideoiden yhdistelmän valitsee ja suunnittelee pysäytetyn kuvan aiheesta. Kuvalle tulee myös keksiä kuvateksti ja päättää, kuka ryhmästä kuvatekstin sanoo. Aluksi kuva esitetään muille, jotka saavat yrittää arvata, mistä kuvassa on kyse. Lopuksi ryhmä kertoo kuvatekstin.
Minun yhteisöni
Liikutaan luokassa kävellen. Rakennetaan 3-4 oppilaan kanssa pikapatsas opettajan sanoman aiheen mukaan (esim. perheen lomamatka, koripallojoukkue, luokkakuva, koulun joulujuhla, some). Puretaan patsas, jatketaan kävelyä luokassa ja odotetaan open seuraavaa aihetta.
Kuinka voin palvella?
Työskennellään pareittain. Toinen oppilaista on palvelija, joka kysyy pariltaan: ”Kuinka voin palvella?” Toinen keksii tavan ja palvelija toteuttaa parhaansa mukaan parinsa toivomuksen.
Noudata sääntöjä
Jaetaan luokka muutaman oppilaan ryhmiin, jotka sopivat yhden säännön, jota ryhmässä tulee noudattaa (esim. kun ryhmän jäsen puhuu, muiden ryhmäläisten tulee heiluttaa kädellä toista korvaansa / ryhmän jäsenet liikkuvat hyppimällä yhdellä jalalla / ryhmän jäsenet puhuvat muille ylikohteliaasti...). Pidetään tavallinen oppitunti, jonka aikana kukin ryhmä osallistuu tunnin työskentelyyn noudattaen oman ryhmänsä sääntöä. Keskustellaan tunnin lopussa huomioista ja ryhmien erilaisista säännöistä.
Anna palautetta
Toinen pareista esim. piirtää paperille ja toinen seuraa vierestä. Seuraaja joko
a) kehuu ja kannustaa piirtäjää tai b) antaa piirtäjälle rakentavaa kritiikkiä. Keskustellaan lopuksi, miltä palautteen antaminen ja saaminen tuntui.
Pidetään puhe
Keksitään yhdessä puheiden aiheita (esim. kouluruoka, kokeet, harrastus, kesä, luonnonsuojelu, karkit, joulu). Kirjataan taululle sanoja, joita aiheista tulee mielen. Arvotaan vapaaehtoisille jokin aiheista. Pidetään pieniä puheita keksityistä aiheista. Taululla olevia sanoja voi käyttää halutessaan puheensa tukisanalistana.
Meidän kaupunki
Keskustellaan yhdessä, millaisia paikkoja ja rakennuksia meidän kaupungistamme voisi löytyä. Ryhmitellään ja kirjataan paikat otsikoiden ”kuntapalveluita tai yrityksiä” alle. Sovitaan yhdessä, kuinka paljon palvelut maksavat (esim. koulu 1 000 000€, puisto 200 000€, sairaala 5 000 000€) ja kuinka paljon yritykset tuottavat vero-, vuokra-, ym. muita tuloja kaupungille (esim. jäätelökioski 100 000€, sähkölaitos 1 000 000€, kauppa 500 000€). Sovitaan myös hinta tieverkostolle eli kuinka paljon maksaa pala tietä (esim. 50 000€) kaupungin eri paikkojen välillä.
Valitaan seuraavaksi, mitkä palvelut ja yritykset kaupunkiimme tulevat. Kaupungin tulisi pystyä maksamaan asukkailleen tarjottavat palvelut eri yritysten kaupungille tuomilla tuloilla (esim. puiston rakennuskulut voi maksaa vaikka vuokraamalla tontit kahdelle jäätelökioskille). Suunnittelussa tulee huomioida myös teiden rakentamisesta aiheutuvat kustannukset. Tavoitteena on siis rakentaa kaupunki, jonka rahat riittävät ilman lainaa pankista.
Kun budjetti on valmis, piirretään valitut paikat / kohteet paperille ja leikataan irti. Tienpätkät voi esim. askarrella ruskeasta tai mustasta paperista. Rakennukset ja tiet sommitellaan ja kiinnitetään luokan seinälle. Keksitään yhdessä meidän kaupungillemme nimi.
Uusia ammatteja
- Kirjoitetaan luokan taululle erilaisia, tuttuja ammatteja. Toinen pareista esittää jotain ammateista. Toinen pari arvaa, mitä ammattia luokkakaveri esittää, mutta keksii ammatille uuden nimen.
- Keksitään yhdessä ja kirjoitetaan taululle aivan uusia ammatteja. Pienryhmässä suunnitellaan lyhyt esitys, jossa selviää, mitä uudessa ammatissa tehdään. Muut arvaavat, mistä uudesta ammatista oli kyse.
Vahvuuskone
Keksitään yhdessä erilaisia vahvuuksia ja kirjataan niitä taululle (esim. kohteliaisuus, rohkeus, auttavaisuus, reiluus, positiivisuus, suvaitsevaisuus, luovuus, rehellisyys). Yksi oppilaista tulee taululle ja laittaa vahvuuskoneen päälle sanomalla ääneen yhden vahvuuksista. Muut luokan oppilaat ”vahvistuvat” ja alkavat esittää vieruskaverilleen sanottua vahvuutta. Keskustellaan leikin lopuksi, miltä tuntui olla esim. rehellinen ja mikä vahvuuksista oli oma suosikki.
Haetaan töitä
Oppilaspari päättää työn / ammatin, johon haluavat hakea. Pari suunnittelee ja kuvaa yhdessä korkeintaan minuutin mittaisen videohakemuksen, jossa kertovat vahvuuksistaan ja miksi olisivat hyviä työssään. Haettavaa työtä / ammattia ei kuitenkaan hakemuksessa mainita. Katsotaan videohakemukset ja yritetään arvata, mihin työhön kukin pareista hakee. Videon sijaan hakemuksen voi myös esittää toisille oppilaille.
Suosittelupuhe
Oppilas päättää, mihin työpaikkaan aikoo hakea (esim. poliisi). Otetaan parit. Esitellään parille oma tavoiteammatti. Suunnitellaan parille suosittelupuhe eli kerrotaan parille, miksi juuri hän olisi hyvä haluamaansa ammattiin.
Työhaastattelu
Sovitaan yhdessä muutama ammatti (esim. poliisi, kokki, opettaja, myyjä). Mietitään yhdessä ja kirjataan taululle, millaisia ominaisuuksia ja taitoja tarvitaan valituissa ammateissa. Luokasta valitaan vapaaehtoisia oppilaita esittämään työnhakijoita. Loput oppilaat jaetaan 3-4 oppilaan ryhmiin esittämään työhaastattelijoita. Jokaista ammattia kohtaan tarvitaan ainakin yksi haastatteluryhmä. Haastatteluryhmät keksivät ja kirjaavat muistiin 5 kysymystä, joilla pyrkivät saamaan selville työnhakijan soveltuvuuden haettavaan työhön. Yksi kysymyksistä voi olla esim. ”Miksi juuri sinut tulisi valita tähän työhön?” Työnhakijat taas valmistautuvat haastatteluun esim. miettimällä vahvuuksiaan ja kirjaamalla muistiin taitojaan ja erityisosaamistaan. Kun valmistelut on tehty, työnhakijat kiertävät jokaisen haastatteluryhmän tentattavana. Kierroksen päätyttyä haastatteluryhmät kertovat, ketkä tulivat valituiksi töihin. Keskustellaan lopuksi vielä yhdessä, millaiset seikat vaikuttivat valintoihin.
Työtodistus
Tutustutaan yhdessä tyhjään työtodistuspohjaan (esim. yrityskylän työtodistus). Jakaudutaan ryhmiin, joissa jokaisessa valitaan yksi kirjuri ja monta keksijää. Keksijät sanovat sanoja vuoronperään eli tuottavat työtodistukseen täytettävät tekstit sana kerrallaan. Kirjuri kirjaa sanellut sanat työtodistukseen. Verrataan lopuksi täytettyjä työtodistuksia.
Yritysleikki
Päätetään mitä yrityksiä luokkaan perustetaan (esim. kauppa, leffateatteri, pankki, vakuutusyhtiö, tehdas, lääkäriasema) ja missä ammateissa yrityksissä työskennellään (esim. johtaja, myyjä, pankkivirkailija, lääkäri, suunnittelija, tutkija, asentaja). Keskustellaan myös ammattien erilaisista työtehtävistä ja niiden haastavuudesta sekä sovitaan kuinka suurta palkkaa eri työtehtävissä ansaitaan.
Jaetaan oppilaat eri firmoihin ja ammateihin. Yrityksen työntekijät keksivät firmalleen nimen ja tekevät firmalleen logon sekä sloganin (esim. ”lähiruokaa lähikaupasta”). Firmassa keksitään tuotteita / palveluita, joita yritys myy. Sovitaan työnjaosta ammattien kesken sekä suunnitellaan ja tehdään mainoksia sekä myyntipuheita, joiden avulla yrityksen tuotteet / palvelut saadaan parhaalla mahdollisella tavalla myydyksi. Firmat valmistavat tuotteita esim. piirtämällä ne paperille tai tarjoavat palveluja esim. järjestämällä työpaikkaliikuntaa, esityksiä, koulutuksia).
Jokainen yritys lainaa pankista alkupääomaa esim. 500€, joka merkitään muistiin kirjanpitovihkoon. Firman jäsenten tulee pitää kirjaa taloudesta eli merkitä kirjanpitovihkoon kaikki yrityksen tulot ja menot. Kun yritys saa jonkin tuotteistaan / palveluistaan myydyksi, merkitään kirjanpitoon hankittu tulo. Kaikille yrityksen työntekijöille tulee myös maksaa palkkaa. Palkanmaksu tapahtuu opettajan ilmoittamana hetkenä, jolloin firman kirjanpitoon merkitään työntekijöiden yhteenlasketut palkat kulujen kohdalle. Mikäli firma tarvitsee lisää rahaa, voi sitä käydä lainaamassa pankista. Laina on myös leikin kuluessa maksettava takaisin, jolloin siihen lisätään 10% korko.
Yritysleikin aikana työntekijät siis suunnittelevat, mainostavat ja valmistavat yhdessä tuotteitaan ja palveluitaan. Työntekijät vierailevat myös muissa yrityksissä ja ostavat firmalleen erilaisia tuotteita. Jokaisen firman tavoitteena on tehdä voittoa. Leikin lopussa tarkastellaan yrityksen kirjanpitoja ja keskustellaan, kuinka firman ”pyörittäminen” sekä yhteistyö ja kaupankäynti muiden kanssa sujui.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti