LÖYTÖRETKET - nyt ja tulevaisuudessa

Ihmisiä on aina kiehtonut seikkailu. Jo vuosisatoja sitten seilattiin kauas merten taa etsimään rikkauksia sekä löytämään hedelmällistä viljelymaata. Löytöretket johtivat ihmisen Amerikkaan, Intiaan, Kiinaan ja lopulta ympäri maapallon. Siirryimme koulun historiantunnilla uuteen aikaan ja pohdimme oppilaiden kanssa löytöretkien syitä, seurauksia sekä merkityksiä.

Onko kaikki siis jo löydetty vai jatkuvatko löytöretket edelleen? Oppilaat keksivät erilaisia asioita, joita ihmisten kannattaisi löytää tai jotka voisivat olla löytöretkien kohteina nykypäivänä tai tulevaisuudessa. Ideoita sateli. Oppilaiden mielestä löytöretkeilyä on esim. historiantutkijoiden dinolöydöt, avaruustutkijoiden tavoite löytää elämää avaruudesta, ihmisen halu löytää uusia paikkoja ja saada uusia kokemuksia sekä yritys keksiä ratkaisu ilmastonmuutoksen maapallollemme luomiin uhkakuviin. Huomasimme ”löytöretkien” siis jatkuvan. 

Aihe on todella kiehtova, joten päätimme jatkaa asian tutkimista. Jo oppimamme faktatiedon päälle päätimme ”ripauttaa” hitusen fiktiota, leikkiä ja draamaa ja katsoa löytäisimmekö jotain sellaista, mitä emme oikeastaan tienneet edes etsivämme. 

Aloitimme leikin ”LÖYTÖRETKET - nyt ja tulevaisuudessa”.

Löytöretkikunnat

Purkkiin laitetaan yhtä monta lappua kuin luokassa on oppilaita.  Jokaisessa lapussa on yksi numero väliltä 1-6, koska luokassani on kuudella jaollinen määrä oppilaita. Sama numero (esim. 3) tulee löytyä siis neljästä lapusta. Jokainen oppilas nostaa purkista lapun ja lähtee etsimään itselleen löytöretkikuntaryhmää. Jos haluaa a) neljän hengen ryhmät, oppilaat pyrkivät löytämään ryhmäänsä ne oppilaat, joilla on lapussaan samat numerot. Jos haluaa b) kuuden hengen ryhmät, tulee oppilaiden löytää ryhmäänsä jokaista numeroa yksi eli 1, 2, 3, 4, 5 ja 6. Oppilaat etsivät ryhmiään ääneti ja kun kaikki ryhmän jäsenet on löydetty, nostetaan kädet ylös.

Norsu, kirahvi, vuohi

Löytöretkien kohdemaista löytyivät uudet lajit norsu, kirahvi ja vuohi. Ryhmä muodostaa piiriin, jossa harjoitellaan aluksi, kuinka kukin eläimistä tehdään. Kun piirin keskellä oleva ope osoittaa oppilasta sanoen samalla kirahvi, tulee kyseisen oppilaan nostaa molemmat kätensä suorina ylöspäin ja taivuttaa ranteet (kirahvin kaula). Oppilaan vieruskaverit muuttuvat kirahvin jaloiksi ojentamalla kätensä suoriksi ja koskettamalla niillä varpaitaan. Norsun keskimmäinen oppilas muuttuu ”kärsäksi” ottamalla toisella kädellä neneästään kiinni ja pujottamalla toisen kätensä syntyneen käsilenkin läpi. Vieruskaverit taas muodostavat käsivarsillaan norsulle suuret korvat. Kun oppilas ristii sormensa ja kääntää peukut alaspäin, syntyy vuohen utareet, joita vieruskaverit alkavat lypsää vimmatusti. Jos halutaan saada selville leikin voittaja, on aloitettava tiputtamaan oppilaita pois pelistä. Oppilas ”putoaa”, mikäli tekee jonkin harjoitelluista liikkeistä väärin, väärään aikaan tai liian hitaasti.

Minä olen löytöretkeilijä

Yksi oppilas menee luokan eteen, jähmettyy patsaaksi ja sanoo:

• Minä olen löytöretkeilijä!

Seuraava oppilas liittyy patsaaseen jähmettymällä joksikin muuksi löytöretkeilyyn liittyväksi asiaksi tai henkilöksi (esim. alkuasukas, kastemato, auringonkukka, laiva) ja sanoo myös ääneen, mitä esittää. Open merkistä patsaaseen ei lisätä enää osia. Tutkitaan patsasta yhdessä ja keskustellaan, mitä patsaassa tapahtuu tai voisi tapahtua. Patsaan osille tai henkilöille voidaan lisätä myös kuvatekstejä tai ajatusääniä.

Uusi laji

Jokainen ryhmä valitsee yhden oppilaan retkikunnastaan, joka on valmis esittämään uutta, vielä tunnistamatonta lajia. Muille ryhmille ei saa paljastaa valintaa. Ryhmät käyvät seisomaan riveissä neliön muotoisen alueen sivuille, kukin ryhmä omalle sivulleen. Ryhmän oppilaat laittavat silmät kiinni. Valitut oppilaat avaavat silmänsä ja tulevat neliön keskelle. Riveissä silmät suljettuina seisovat oppilaat alkavat kysellä kysymyksiä, joihin neliön keskellä olevat oppilaat vastailevat. Vastaajat saavat muuttaa ääntään ja keksiä vastauksia, jotka eivät välttämättä ole totta. Mikä riveistä eli retkikunnista tunnistaa eniten uusia lajeja?

Löydä aarre

Piirin keskelle laitetaan esineitä luokasta. Yksi oppilaista ajattelee jotain esineistä ja muut yrittävät arvata sen eli ”löytää aarteen” kysymällä kysymyksiä, joihin voi vastata kyllä tai ei.

Löytöretkeilijät

Yksi oppilaista tulee luokan eteen ja muuttuu savimöhkäleeksi. Kaksi oppilasta tulee ja muotoilee ”savesta” patsaan, joka esittää löytöretkeilijää. Tutkitaan patsasta ja keksitään, mitä se on tekemässä (esim. Löytöretkeilijä pitää hatustaan kiinni ettei kuutuulet puhalla hattua pois päästä).

Jaetaan ryhmille paperit, joihin ryhmä suunnittelee ja piirtää oman löytöretkeilijänsä kuvan. Kuvan ympärille kirjoitetaan tekstejä, joista ilmenee tietoja hahmosta esim. nimi, asuinpaikka, luonne sekä mitä löytöretkeilijä haluaisi tai yrittää löytää. 

Kuuma tuoli

Ryhmät esittelevät toisilleen keksimänsä hahmojen kuvat ja kertovat yksityiskohdista. Yksi ryhmän jäsenistä istahtaa tuoliin ja muuttuu löytöretkeilijäksi, jolta muut saavat kysellä lisäkysymyksiä. 

Kolme kuvaa

Ryhmät keksivät löytöretkelleen yllättävän käänteen sekä siihen tarvittavat sivuhenkilöt. Oppilaat harjoittelevat yllättävästä käänteestä kolmen stillkuvan sarjan, joka esitetään muille. Yksi ryhmän oppilaista toimii kertojana still-kuvaesityksessä. 

Löytöretki minuutissa (traileri)

Ryhmät kuvaavat tabletilla, kännykällään tai videokameralla minuutin mittaisen trailerin oman löytöretkeilijän löytöretkestä. Esitetään trailerit muille luokkakavereille. 

Löytöretkitarinat

Kiinnitetään luokan seinälle oppilaiden tekemät henkilökuvat löytöretkeilijöistä. Oppilaat kirjoittavat löytöretkistä oman tarinan, jossa voi halutessaan hyödyntää näkemäänsä, kuulemaansa ja oppimaansa löytöretkileikeistä.