"Ystävä on luotettava ja auttaa, kun tarvitsen apua. Ystävä myös huomioi ja ottaa mukaan leikkeihin."
Ystävyyden patsas
Rakensimme yhdessä ystävyyden patsaan. Patsaan materiaalina, "savimöhkäleinä" toimi muutamia oppilaita, joita kävi muotoilemassa useampi kuvanveistäjä. Patsaan oppilaat liitettiin pitämään toisiaan käsistä ja hymyilemään leveästi. Ystävyyden patsas sai oppilaat innokkaasti kertomaan, millaista ystävän kanssa on olla yhdessä ja mitä kaikkea ystävän kanssa on tullut touhuttua.
Seuraavaksi muotoilin ystävyyden patsaan uudestaan. Irrotin patsaassa mukana olevien oppilaiden kädet toisistaan, asettelin oppilaat uhmakkaisiin asentoihin ja pyysin oppilaiden kasvoille ärtymystä ja kiukkua. Uudelle patsaalle ideoitiin yhdessä nimi "Eripura".
Ajatusäänet
Pyysin patsasta tarkastelevia oppilaita miettimään, mitä patsaan eri henkilöt ajattelevat. Oppilas sai tulla sanomaan keksimänsä ajatusäänen patsaan taakse. "Ääneen ajattelevan" patsaan henkilö merkattiin laittamalla käsi hänen olkapäälleen. Kuullut ajatusäänet kuvasivat osuvasti patsaan esittämää eripuraa ja pahaa mieltä.
"Miksi minua kiusataan? Sinä olet inhottava. Jättäkää minut rauhaan!"
Taikasauvat
Yllättäen yksi ajatusäänista kuitenkin poikkesi selvästi muista kuulluista. Nyrkki ilmassa seisova patsaan henkilö sanoikin kiukkuisen kommentin sijaan:
"Minä taion sinut sammakoksi..."
Silmänräpäyksessä eripura patsaassa muuttui taikuudeksi ja riitaa haastava henkilö taikasauvaansa heilauttavaksi velhoksi. Tapahtui siis jotain sellaista, mitä emme olleet odottaneet. Mielestäni juuri sitä, mikä leikissä ja draamassa on kiehtovaa. Löysimme jotain sellaista, jota emme alunperin olleet etsineet, mutta mikä toden totta oli löytämisen arvoista.
Siirryimme eripuran käsittelystä yhdellä taikasauvan heilautuksella velho- ja loitsuleikkiin. Käänne ei kuitenkaan ollut draamatoimintaamme jarruttava, päinvastoin. Yht'äkkiä luokka oli täynnä taikasauvojaan heiluttelevia velhoja, joiden taikojen kohteeksi suostuin. Sain kokea, millaista oli muuttua leijonaksi, oppilaaksi, vauvaksi, pelleksi, paperiarkiksi, surulliseksi, vihaiseksi ja moneksi muuksi.
Lukuisista muodonmuutoksista hengästyneenä halusin luokan kuitenkin palaavan vielä lopuksi ystävyyden teemaan ja kerroin, että haluaisin testata ystävyyden voimaa. Taikasauvoja ei tarvinnut laittaa pois, ne tuli vain pitää hetken aikaa kurissa. Osalla oppilaista taikasauvat tuntuivat syöksyvän taikoja vielä pulpetillakin, mutta rauhoittuvat viimein, kun sovimme, että loitsuleikkiä saa halutessaan jatkaa kaverin kanssa välitunnilla.
Muuttuva patsas
Rakensimme eripuran patsaan vielä luokan eteen uudestaan. Ohjeistin loppuja luokan velhoja kohdistamaan taikasauvansa kohti patsasta ja valmistautuvan vuosisadan yhteistaikaan. Yhteen ääneen lausuttu taikasana "ystävyys" ja taikasauvojen heilautus sai patsaan ilman sen kummempia ohjeita muuttumaan takaisin alkuperäiseen, toisia kädestä pitävään, hymyilevään muotoon. Patsaan muodonmuutos eripurasta ystävyyteen oli niin vaikuttava, että teimme sen vielä muutaman kerran uudestaan vaihdellen muuttuvaan patsaaseen osallistuvia oppilaita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti