Uusi lukuvuosi, uusia leikkejä

- Oispa koulussa tällaista!

Näin tokaisi lapsi, kun leiripäivä oli takana. Päivällä oli ollut pituutta 5-6 tuntia eli koulupäivän verran. Olisi ehkä voinut kuvitella, että lapsi olisi ollut niin väsynyt ettei olisi juurikaan jaksanut leiripäivästä jutella, mutta kehujen lisäksi lapsi kertoi vielä innokkaasti päivän käänteistä ja tapahtumista.

Miksi leirillä on kivaa, mutta… koulussa ei?

Silloin, kun saa tehdä jotain itseä kiinnostavaa, tuntuu asiat mukavilta ja motivoivilta. Päivä sujuu kuin itsestään ja illalla huomista jo odottaa. Leireillä usein tehdään toiminnallisia juttuja, joiden parissa lapsi viihtyy, ainakin ehkä paremmin kuin koulunpenkillä paikallaan istuessa oppitunnista toiseen. Leireille osallistuminen on yleensä myös vapaaehtoista ja useimmiten kiinnostusta leiriä kohtaan kysytään osallistujilta eli lapselta. Kouluun menemisestä taas harvemmin kysytään lapselta, sen sijaan kerrotaan, että kouluun pitää kaikkien mennä.

Itseäni opena motivoi koulussa erityisesti leikkiminen ja musisoiminen sekä esiintyminen. Lähes kolmekymmentä vuotta leikkivänä opena työskenneltyäni olen vakuuttunut leikin voimasta koulussa, oppimisessa ja opettamisessa. Myös luokkaorkesterissa soittaminen sekä yhdessä laulaminen ovat osoittautuneet mielestäni vuosien mittaan aivan loistaviksi vuorovaikutuksen ja yhteisöllisyyden kehittäjiksi. Kun tähän lisään vielä yhteiset, mahdollisesti jopa koko koulun yhteiset esitykset, teatteriproggikset sekä musikaalit, olen nostanut esille ne jutut, joiden vuoksi koulussa oleminen voi mielestäni tuntua yhtä kivalta kuin esim. leirillä oleminen.

Tämä lukuvuosi alkaa luokassani, kuten niin usein aiemminkin, yhdessä leikkien sekä myös laulaen ja musisoiden. Koska leikki ja musa ovat minulle itselleni tärkeitä, saavat ne myös haastavan lomalta töihin siirtymän tuntumaan loivemmalta ylämäeltä. Olen kyllä vuosien mittaan huomannut, että kyseiset jutut innostavat myös oppilaitani. Harvemmin lapsi vastustaa leikkimistä, varsinkin jos sitä saa tehdä puuduttavien koulupäivien aikana. Ja kun into leikkimiseen koulussa on syntynyt, on leikkeihin kiva sujauttaa oppimista mukaan. Opiskelu ja koulupäivät eivät myöskään tunnu niin raskailta, kun mukana on leikkiä. 

Kun leikki on osa koulutyötä, koulutyö sujuu kuin leikki!

Missä X

Pelissä on 5-6 osallistujaa / ryhmä. Yksi toimii pelinjohtajana ja muut laittavat silmät kiinni. Pelinjohtaja kirjoittaa lapulle jonkin tavallisen sanan sanan (esim. koira, kenkä…). Sanan tulee olla sellainen, josta keksii helposti kuvailevia juttuja (esim. karvainen, siinä on pohja…). Samalla muut leikkijät sopivat, kuka aloittaa kuvailevan sanan / lauseen sanomisen, kuka on seuraava jne. Pelinjohtaja ei saa tietää selittäjien järjestystä. Pelinjohtaja käy sitten näyttämässä sanan yksi kerrallaan leikkijöille. HUOM! Vain yksi leikkijä kerrallaan saa tässä vaiheessa avata silmät ja katsoa sanan. Yhdelle leikkijälle pelinjohtaja näyttää sanan sijaan X:n eli rastin. Ensimmäinen selittäjä kuvailee lyhyesti hänelle näytettyä sanaa, tämän jälkeen jokainen vuorollaan kuvailee sanaa eri tavalla. Se, jolla oli X, joutuu muiden selityksistä päättelemään, mitä sanaa selitetään. Mikäli X-henkilö joutuu kuvailemaan ensimmäisenä sanaa, joutuu hän keksimään selityksen / kuvailun, joka todennäköisesti sopii asiaan kuin asiaan. Lopuksi osoitetaan sormella yhtä aikaa sitä pelaajaa, jonka luulee olevan X. Mikäli X saadaan ”kiinni”, voi hän vielä pelastua yrittämällä arvata selitetyn sanan kuulemiensa vihjeiden perusteella.

Tuplaajat

Toinen parista aloittaa sanomaan keksimäänsä lausetta rauhallisesti. Kuuntelija eli toinen parista yrittää arvata lauseen lopun ja tuplata sen eli sanoa lauseen lopun yhdessä kertojan kanssa.

Suojakerroin

Riittävällä suojakertoimella voi suojautua paahtavalta auringonsäteilyltä, mutta missä kaikessa muussa voisi hyötyä suojakertoimesta ja millainen tuo suojakerroin olisi? (esim. naapurin räksyttävä ja muriseva koira, läksyt, puhelinmyyjä, likaantuminen, saastuminen, ilmaston lämpeneminen).

Lomamatka

Ope aloittaa kertomuksen: ”Olipa kerran päivä, kun lähdimme lomamatkalle…” Tarinaa voidaan samalla kirjoittaa esim. tietokoneelle, jonka näyttö heijastetaan luokan valkokankaalle. Jatketaan kerrontaa lause kerrallaan ja katsotaan mitä lomamatkalla kävikään… Kertomuksen edetessä voidaan oppilaille jakaa paperilaput, joihin osallistujat kirjoittavat seuraavan kertomuksen lauseen. Näistä lauseista valitaan yhdessä taas seuraava tarinan lause. Joskun kertomus saattaa syntyä nopeasti, mutta sen luomiseen voi myös käyttää useamman oppitunnin alun tai lopun. Joskus parhaat ideat ja käänteet tarinaan syntyvät, kun nukutaan yös yli ja annetaan mielikuvitukselle aikaa. 

Kenen kesä

Kirjoitetaan lapulle muutama vihje, mitä on tehnyt kesällä / lomalla (esim. verbi, paikannimi, adjektiivi). Laitetaan laput ”hattuun” ja joku nostaa sieltä yhden lapun. Nostaja lukee lapun ääneen ja yrittää arvata, kenen kesästä lappu kertoo. Myös muut saavat osallistua arvailuun.

Paras koulu ikinä

Kuvaillaan eri tavoin, miltä paras koulu näyttää, tuntuu, kuulostaa, maistuu. Laitetaan aluksi silmät kiinni. Tuotetaan erilaisia koulussa kuultavia ääniä, joista tulee hyvä fiilis. Avataan silmät ja seuraavaksi näytetään ilmeillä ja eleillä, millainen on paras koulu ikinä. Kolmanneksi jutellaan parhaista koulumauista / ruuista. Lopuksi piirretään, miltä paras koulu näyttää.

Kerro, Esitä ja Arvaa

Oppilas alkaa kertomaan lyhyttä juttua lomaltaan (esim. Me oltiin lomamatkalla. Siellä me…). Kesken lauseen kertominen stoppaa ja juttu jatkuu esittämällä esim. pantomiimilla tai patsaana. Muut arvaavat, miten lomajuttu jatkuu. Kertojan lisäksi voidaan valita myös esittäja(t), jotka koittavat arvata, kuinka juttu jatkuisi ja esittävät jatkon.

Hyttysmyrkky

Luokassa lentelee hyttysiä. Tilassa kuuluu itikan ininää. Osa oppilaista esittää nukkuvia lomalaisia ja loput ovat hyttysiä. Hyttyset yrittävät käydä koskemassa nukkuvia lomalaisia esim. selkään niin ettei nukkumista esittävä oppilas sitä huomaa. Mikäli kosketuksen huomaa, oppilas herää ja suihkuttaa leikisti hyttysmyrkkyä (tehdään suhina-ääni). Tällöin hyttynen nukahtaa ja nukkuja muuttuu hyttyseksi. Lopuksi voidaan keskustella, kuinka montaa nukkujaa hyttyset pystyivät koskettamaan ilman, että he heräsivät. Voidaan myös keskustella kesästä ja hyttysistä…

Lomasanoja

Keksitään lomasanoja vuoron perään. Keksityt sanat kirjoitetaan taululle / paperille. Sanoille voidaan halutessaan rajata aiheita esim. matka, nähtävyys, grillaus, harrastukset… Keksitään ja kerrotaan tai kirjoitetaan lomasanoista tarinoita sekä tehdään pieniä esityksiä.

Salakieli

Ryhmä keksii lyhyen lauseen (esim. Minä ajan pyörällä) ja salakielikoodin. Koodissa ryhmä päättää, mitkä vokaalit vaihtavat lauseessa paikkaa (esim. ä=u, u=ä, a=i, i=a, ö=y, y=ö)). Ryhmä sanoo lauseensa salakiekellä muille (esim. Manu ijin pöyrullu). Muut yrittävät ratkaista koodin. Ryhmä voi myös antaa vihjeen esittämällä lausetta.

Lukujärjestys

Osallistujille jaetaan numerolappuja (esim. 1-20, 100-1000). Luvut kannattaa olla ikätason / osaamisen mukaisesti valittuja eli myös desimaaleja tai murtolukuja). Laput voidaan tehdä yhdessä tunnilla, jolloin ope jakaa oppilaille paperin ja oppilaat merkitsevät lappuun open ohjeiden mukaisen numeron. Laput sekoitetaan ja jaetaan väärinpäin oppilaiden eteen. Open merkistä lapun käännetään ja aloitetaan laittamaan luvut järjestykseen esim. jonoksi. Leikin / harjoituksen voi yrittää tehdä myös äänettömästi!

Aakkosjärjestys

Muodostetaan 4-5 oppilaan ryhmiä. Jokainen ryhmäläinen sanoo oman nimensä vuorollaan ääneen, jonka jälkeen ryhmän oppilaiden tulee tehdä jono, jossa ollaan etunimen etukirjaimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Seuraavaksi tehdään sama sukunimillä ja sen jälkeen voidaan kokeilla esim. eläimiä, lempiruokia, värejä jne.

Sana, joka alkaa…

Jakaudutaan 3-4 oppilaan ryhmiin. Ope / ryhmän pelinjohtaja sanoo: -Keksi sana, joka alkaa… eellä. Nopeimmin sanan sanonut saa pisteen tai pääsee seuraavaksi pelinjohtajaksi. Voidaan myös keksiä sanoja eri aihealueista, esim. Hedelmä, joka alkaa oolla, lemmikki, joka alkaa koolla, ruoka, joka alkaa ässällä jne.

Välitunti

Yksi esittää opettajaa, muut ovat oppilaita. Ope kertoo, mitä koulujuttuja koulussa tehdään, esim.

- Nyt lauletaan. Tällöin kaikki oppilaat alkavat laulaa. Hetken päästä ope hiljentää luokan ja ohjeistaa uuden koulujutun. Kun open ehdotuksia on tehty 3, saa oppilaat viitata ja ehdottaa, mitä välitunnilla yhdessä tehtäisiin. Kun ope sanoo: ”Välitunti”, kaikki alkavat yhdessä tehdä ehdotettua juttua.

Tunnetko koulun?!

Ope on ottanut koululta 10 lähikuvaa. Kuvista voi yhdessä luokan kanssa arvailla ja keskustella, mistä kuva on ja mitä se esittää. Kuvista voi koota myös Kahoot’in.

Istumapaikkaruletti

Luokan pöytäjärjestys heijastetaan valkokankaalle. Jokainen paikka on merkitty numerolla. Oppilaat nostavat pöydältä lapun, jonka kääntöpuolelle on merkitty numero. Oppilas siirtyy paikalle, jonka numeron hän nostaa. 

PALAILLAAN LOMALTA YHDESSÄ PELAILLEN - Leikkejä lukuvuoden alkuun 2025

PALAILLAAN LOMALTA YHDESSÄ PELAILLEN

Leikkejä lukuvuoden alkuun 2025

Lomafiilis päällä kun koulumaailmaan taas hyppää, tietää varmasti, että kouluarki maistuu aluksi hieman happamalta. Siitäkin huolimatta, vaikka itse olen aina koulusta tykännyt niin koululaisena vuosia sitten ja nykyään opettajana. Loman rytmi ja paino ovat niin erilaisia kuin se kuorma, joka esim. opettajan selkään ladataan työpäivien aikana. Sen huomaa heti ensimmäisenä koulupäivänä, kun lomalla latautuneet akut vilkuttavat varoitusvaloa työpäivän jälkeen. Sama tunne on taatusti myös oppilailla, joilta yhtäkkiä taas vaaditaan kirjoittamista, laskemista, lukemista, päättelemistä, yhteistyötä ja vuorovaikutusta muiden kanssa. 

Osalle oppilaista kouluun lähtö on toki todella odotettu juttu, jolloin pääsee pitkän tauon jälkeen luokkakavereiden kanssa touhuamaan. Osalle taas loman lopun häämöttäminen saattaa saada jo aikaan vilunväristyksiä ja kyyneliä silmäkulmaan. Näinhän se menee… mielipiteet jakautuvat, mutta valitettavan usein olen kuitenkin kuullut, että koulussa on tylsää tai että onko kouluun pakko mennä? Tuohon jälkimmäiseen eli kouluunmenoon olisi vaan totuttava, mutta tuolle ensimmäiselle voisi kyllä tehdä jotain!

Kun jotain mukavaa loppuu, pitäisi sen, joka alkaa, olla jotain kivaa, jotta mukavan loppuminen ei harmittaisi, ärsyttäisi tai koskettaisi niin paljon. Opiskelu koulussa on yleensä aikataulutettua ja pitää pääasiassa sisällään sellaisten tehtävien tekemistä, jotka ovat muiden määräämiä. Kun oppimista joutuu suorittamaan, se tuntuu väkisinkin raskaalta. Mikäli oppimisen ja opiskelun polkuun pääsee vaikuttamaan, oppilas yleensä on motivoituneempi koululainen. 

Lomalla oppilaat saavat usein tehdä asioita, jotka kiinnostavat tai jotka on itse päässyt valitsemaan. Saa käydä uimassa ja ehkä mökillä, saa syödä jätskiä ja valvoa myöhempään, on aikaa leikkiä ja pelata jne. Kun näitä asioita saa tehdä, tuntuvat ne mukavammalta ja omimmalta kuin jos kyseisiä juttuja joutuisi tekemään jonkun muun käskystä. Uskon, että jätskikään ei loputtomasti maistu makealta, mikäli joutuu syömään aina samaaa makua, kun käsketään!

Koulun alkuun voisi yrittää ujuttaa asioita, joissa oppilas on mukavuusalueella, asioita joita lapsi saa ja haluaa tehdä. Jos oppilaan saa innostumaan jostain kouluasiasta esimerkiksi pelaamisen tai leikkimisen kautta, voin sanoa kokemuksesta, että oppimistakin on mahdollista tuolloin saavuttaa. Ehdotan siis lukukauden alkuun työskentelyä, jossa yhdistyvät oppilaita innostavat jutut sekä sopivassa määrin opetussuunnitelman tavoitteiden mukaiset, open valitsemat oppisisällöt.

Seuraavassa leikkejä, jotka ovat saaneet innoituksensa oppilaille tutuista peleistä, leffoista tai kirjoista.

JOKU KESKUUDESSAMME

Keksitään osallistujille tuttu aihe (esim. Super Mario, Aku Ankka -lehti, lastenohjelmat, kotieläimet). Osallistujat keksivät itselleen aiheseen liittyvän hahmon / roolin. Osallistujat istuvat silmät kiinni, jolloin ope / ohjaaja tuo yhdelle oppilaalle lapun, jossa lukee johonkin muuhun aiheeseen liittyvä hahmo (esim. susi eli petoeläin). Osallistujaryhmä aluksi jähmettyy hahmoksi / rooliksi, jonka aikoo ottaa. Lapun saanut oppilas jähmettyy ohjaajan määrittelemäksi hahmoksi. Open merkistä avataan silmät. Tässä vaiheessa saattaa hyvin olla jo nähtävissä, kuka kuuluu eri heimoon kuin muut. Lähdetään hitaasti liikkeelle open merkistä. Liikkeeseen voidaan halutessaan lisätä myös ääni. Hahmot tervehtivät toisiaan roolissa. Arvataan lopuksi, kuka ei kuulunut joukkoon. HUOM! Oppilaita voi ohjeistaa, että esiintyvät aluksi roolissaan hieman ”kevyemmin” ja lisäävät leikin edetessä rooliin ”tunnetta”. Toki leikkiä voi myös ilman arvaamista ja katsoa, kuinka eri rooleissa olevat oppilaat toisensa kohtaavat.

IMPOSTORIT

Osallistujat laittavat silmät kiinni. Ohjaaja jakaa jokaiselle roolikortin. Avataan silmät ja vilkaistaan kortti niin, ettei kukaan muu näe kortin kuvaa. Kortti kertoo oppilaalle hänen roolinsa: CREWMATE tai IMPOSTORI. Oppilaat lähtevät kävelemään tilassa. He vaihtavat kohdatessaan kortteja ja vilkaisevat saamaansa korttia jälleen niin, ettei kukaan näe, mikä rooli kortissa on. Kortit vaihdetaan vielä uudestaan eli jokainen saa alkuperäisen korttinsa takaisin. Korttien vaihdossa selviää, onko Impostori jähmettänyt sinut!

Jähmettyminen alkaa vaikuttaa n. 10 askeleen viiveellä, jolloin on vaikeampi arvata, kuka Impostorikortin näytti. Kun luokkaan on alkanut ilmestyä jähmettyneitä pelaajia, voi joku vielä liikkuva Crewmate nostaa kätensä ja huutaa: ”Äänestys!” Tällöin kokoonnutaan yhteen ja pelaajilla on 1 minuutti / tiimalasi aikaa kertoa, ketä epäilee Impostoriksi ja miksi. Minuutin kuluttua äänestetään osoittamalla yhtäaikaa kohti sitä oppilasta, jonka luulee olevan Impostori. Mikäli enemmistön osoitukset osuvat oikeaan, Crewmatet voittavat ja Impostori häviää.

Leikkiin voidaan lisätä myöhemmin myös JOKERI ja HIILERI. Jokerin tehtävä on käyttäytyä epäilyttävästi ja saada muut uskomaan, että on Imppo, vaikkei oikeasti olekaan. Kun Jokeri- ja Crewmate -kortit kohtaavat, niitä ei vaihdetakaan takaisin vaan Jokerin rooli vaihtuu. Hiileri voi myös käydä näytämässä korttinsa jähmetetylle pelaajalle, joka muuttuu tuolloin haamuksi ja pääsee tekemään tehtäviä. 

Luokan pöydiltä löytyy erilaisia tehtäviä, joita pelaajien tulee käydä tekemässä kesken pelin. Aina kun on saanut yhden tehtävän tehtyä/tarkastettua, lähdetään taas kiertelemään tilassa joksikin aikaa. Tehtävien ratkaisut löytyvät myös luokasta. Crewmatet voittavat, jos he ehtivät tehdä kaikki tehtävät, ennenkuin Impostori jähmettää kaikki. Tehtävät voivat olla mitä tahansa koulutöitä, esim. tehtäviä monisteista tai oppikirjoista.

AVATTARET / PELIHAHMOT

Keksitään ja luodaan itselle pelihahmo / avatar. Tehdään hahmolle keräilykortti, jossa on tietoja hahmosta, esim. nimi, erityisvoimat, ryhmä… Piirretään korttiin lisäksi pelihahmon kuva. Esitellään omat pelihahmot luokkakavereille ja keskustellaan niistä. Omilla pelihahmoilla voi leikkiä erilaisia arvausleikkejä esim. 

• Arvaa hahmo, jota esitän
• Arvaa hahmo kysymysten avulla
• Järjestäkää hahmojen oppitunti
• Hahmohippa

POKEPIILO

Jaetaan luokka neljään ryhmään. Jokaisessa ryhmässä esitellään toisille omat, aiemmin keksityt pelihahmot. Ryhmä päättää yhdessä nimen omalle tiimilleen. Kaksi ryhmistä menee piiloon ja kaksi ryhmää toimii etsijöinä. Hahmon saa napattua piilosta, jos sen löytää kaksi etsijää eli kannattaa tehdä yhteistyötä. Mikäli joku hahmoista on niin hyvässä piilossa, ettei hahmo löydy määräaikaan mennessä, etsintää jatketaan kahdella parilla eli nappaamiseen vaaditaan 4 oppilasta. Kun kaikki on löydetty, ryhmät saavat tehdä hahmoilla vaihtokauppaa. Päätös vaihdosta tulee olla yhteinen, kaikki tulisi ottaa neuvotteluun mukaan. Vaihtokaupan reilussa toteutuksessa saatetaan tarvita ryhmästä riippuen open apua. Mikäli jonkun hahmon löytämiseen on tarvittu 4 oppilasta, voi tällaisella hahmolla saada vaihdettua omalle ryhmälle kaksi hahmoa, joiden etsimisessä vaadittiin 2 oppilasta.

MINE OLEN…

Rakennetaan yhdessä Mine-maailma. Yksi osallistujista tulee avoimeen tilaan luokassa ja esim. sanoo: ”Mine olen talon ikkuna”.

Oppilas jähmettyy samalla ikkunaksi. Seuraava oppilas keksii jotain muuta, joka liittyy edellisiin ”jähmetyksiin” ja esim. sanoo:” Mine olen kukka, joka näkyy ikkunasta”. Jatketaan, kunnes kaikki oppilaat ovat mukana Mine-maailmassa.

Leikissä voidaan myös sopia etukäteen, mitä / minne ollaan rakentamassa, esim. Rakennetaan silta joen yli.

LOMALEIKIT

Keskustellaan oppilaiden kanssa leikeistä, joita lomalla on leikitty. Kokeillaan, voisiko joitain leikeistä leikkiä myös koulussa, esim. välitunnilla tai oppitunneilla. Keksitään yhdessä, mitä leikeissä voisi oppia tai lisätään leikkiin oppimisen elementti (esim. Leikitään, että hypitään trampalla. Sovitaan, mikä alue luokassa on leikisti tramppa. Esitetään ja opetetaan toisille  temppuja, jotka sopivat luokkatrampalle. Hypitään luokkatrampalla ja luetellaan samalla joka hypyllä jokin eläin, A-kirjaimella alkavia sanoja jne.

TAIKASAUVAT

Keskustellaan aluksi ohjelmista, peleistä tai kirjoista, joissa käytetään taikuutta ja taikasauvoja. Luodaan yhdessä oma taikamaailma. Osallistujat voivat valita tai jos on enemmän aikaa, tehdä omat taikasauvansa. Myös oma kynä kelpaa taikasauvaksi. Keksitään ja testataan pareittain tai  pienissä ryhmissä taikasauvoja ja loitsuja. Esitellään taikoja muille. Jos innostusta talkoihin riittää, voidaan keksiä pieni esitys / näytelmä, jossa taikasauvat ovat käytössä.

LOMASATU

Keksitään ja kerrotaan satuja, joka kertovat yhdessä valitun hahmon lomasta. Hahmon voi ottaa esim. elokuvista, peleistä ja kirjallisuudesta. Satua varten kerätään aluksi aiheita oppilaiden omista lomakokemuksista. Lomajuttuja kirjoitetaan ja piirretään pienille lapuille tai vihkoon, joista ne kootaan luokkaan ”loma”-seinäksi. Kun seinä on täynnä lomajuttuja, valitaan hahmo ja joku oppilaista aloittaa sadun, sanoilla ”Olipa kerra… esim. Harry Potter, joka oli lomalla. Oppilas voi valita lomaseinältä yhden jutun ja kertoa satua käyttäen tätä ideaa… esim. Harryn loma suuntautui Ahvenanmaalle, jonne hän lensi luudalla. Sadussa saa ja on tarkoitus yhdistää faktoja oppilaiden lomakokemuksista ja fiktiota / mielikuvitusta. Lomaseinää voi halutessaan täydentää pikku hiljaa uusilla lomamuistoilla, jotka palaavat mieleen.

PAKOHUONE

Ideoidaan pienryhmissä pakohuone. Tilana tulee käyttää omaa luokkaa. Ryhmä kehittää pakohuoneen tehtävät / ratkaistavan ongelman. Muut luokkakaverit testaavat pakohuonetta.

Pakohuonetehtävät tulisi saada ratkaistua ennen kellon soittoa!

LEIKKI ON PARAS!

LEIKKI ON PARAS!

Ensimmäinen puoli vuotta uudessa työpaikassa on sujunut pääasiassa kuin leikki. Toki aina, kun uuteen kouluun siirtyy, on opella aluksi totuttelemista talon tavoille, uusiin oppilaisiin ja opettajakollegoihin sekä talon toimintakulttuuriin. Lisäksi pelkästään aikataulujen, opetustilojen ja  -materiaalien sekä paikkojen oppiminen vie aikansa. Tämä uuden päivittäinen opettelu syö myös energiaa eli koettelee jaksamista.

Leikki on onnekseni löytynyt helposti myös nykyisestä koulustani! Tuttua ja turvallista opetyöni kulmakiveä ei ole tarvinnut etsiä kissojen ja koirien kanssa, vaan leikki on ollut läsnä ensimmäisestä kohtaamisestani uuden luokkani kanssa. Leikin läsnäolo kouluarjessa onkin ollut jälleen kerran itselleni todella tärkeä voimavara muutosten keskellä. Vaikka työympäristö ja ihmiset kouluarjessa ympärilläni ovat uusia, leikki on vanha tuttu, jonka olen saanut esitellä uusille oppilailleni. 

Vaikka leikki on lasten työtä, ei ole valitettavasti ollenkaan itsestään selvää, että koulutyöhön leikki aina mahtuisi. Opetussuunnitelmamme on jo pienilläkin oppilailla pullollaan tärkeitä tavoitteita ja sisältöjä, joiden saavuttamiseen ja suorittamiseen ei aina meinaa aika riittää. Varsinkin jos yrittää varmistaa, että oppimista tapahtuu eikä kouluasioita vain ”kahlata läpi”. Myös leikki löytyy opsista ja vielä monesta sen kohdasta, joten saadakseni leikin kouluarkeen mukaan, olen jo vuosia opettanut leikkimällä sekä antanut oppilaille mahdollisuuden opiskella leikkimällä. 

Olemme mm. matematiikassa järjestäneet viikoittain toiminnallisia tunteja, joissa erilaisilla matikkaleikeillä on tärkeä rooli. Todella suosittua on ollut jälkeen kerran KAUPPALEIKKI, jossa oppilaat ideoivat itselleen oman kaupan (esim. P-OPEN MUSAPUOTI). Kauppaan tehdään myyntituotteita piirtämällä ja värittömällä ja tuotteet tietysti myös hinnoitellaan. Kauppaleikissä oppilailla on käytössä leikkirahaa, jolla luokkatilaan levittäytyneiden myyjien kaupoista saa käydä ostamassa itseään kiinnostavia tuotteita. Tässä leikissä pääsee siis toimimaan myyjänä ja ostajana. Molemmissa rooleissa on laskettava rahoja, seurattava, kuinka paljon rahaa on ostoksiin vielä jäljellä tai kuinka paljon rahaa on tavaroita myymällä hankittu.

Leikki on ollut läsnä muillakin opettamieni oppiaineiden tunnilla. Musatunneilla laulun ja soiton ohessa leikit yhdistävät ryhmää sekä ohjaavat keskittymistä koko ryhmän yhteiseen toimintaan. Leikit luovat pohjaa mm. yhteismusisoinnille sekä toisten kuuntelemiselle. Uskonnossa olemme tutustuneet Israelin kansan syntyyn ja sen ohella aloittaneet oman, fiktiivisen kansan luomisen sekä käväisseet faaraoiden Egyptissä leikkimässä käskynhaltijaa. Ympäristöopin tunneilla olemme opiskelleet mm. hyönteisten ja hämähäkkieläinten tunnusmerkkejä ja testanneet kuudella tai kahdeksalla jalalla tanssimista ötökkädiskossa. Suomenkielessä olemme leikitelleet sanoilla improten esim. vastakohtia.

Olemme oppitunneilla kirjanneet muistiin myös oppilaiden itse keksimiä OPPIMISLEIKKEJÄ. Tässä tehtävässä oppilaat ideoivat leikin, kirjoittavat leikkiohjeet ja antavat leikille nimen. Oppilaat keksivät myös, mitä kyseisessä leikissä voi oppia. Nämä oppilaiden omat leikit kootaan yhteiseen, jaettuun dokumenttiin (esim. Slides), jonne jokaisella ryhmän jäsenellä on pääsy. Leikkejä myös testataan sekä leikitään yhdessä ja niistä lisäksi keskustellaan. 

Luokastamme löytyy myös LEIKKISEINÄ, johon on kiinnitettynä leikkiohjeita koulussa leikittyihin leikkeihin. Leikkiseinää päivittää ope, mutta oppilaat voivat ehdottaa, mitä leikkejä seinään voisi lisätä tai sieltä tulisi löytyä. Tällä hetkellä leikkiseinämme suosituimpiin leikkeihin kuuluvat mm:

360-kuva

Rakennetaan 360-kuva yhdessä pala palalta. Sovitaan aluksi aihe tai tilanne (esim. metsä).

Ensimmäinen oppilas jähmettyy joksikin aiheeseen liittyväksi asiaksi ja sanoo, mikä on:

• Minä olen kärpässieni.

Seuraavat osallistujat jähmettyvät yksi kerrallaan osaksi kuvaa ja kertovat samalla, mitä

esittävät. Pyritään liittämään 360-kuvaan asioita, jotka liittyvät toisiinsa (esim. mato sienessä, sienien poimija). Kuvan henkilöihin tai asioihin voidaan liittää myös ajatusääniä.

Improvisa

2-3 oppilasta seisoo vierekkäin. Keksitään aihe (esim. norsu tai vastakohta sanalle iso). Oppilaat improavat mahdollisimman nopeasti aiheen mukaan. Äänestetään, kuka oppilaista jatkaa seuraavalle kierrokselle…

Pahistunti

Ope juttelee oppilailleen, jotka käyttäytyvät open ”silmien alla” erittäin kiltisti. Kun ope kääntyy kirjoittamaan taululle, open selän takana alkaa tapahtua: oppilaat villiintyvät ja näyttävät opelle kieltä ja pitkää nenää. Jos melu yltyy liikaa, ope kääntyy yllättäen. Mikäli joku oppilaista jää kiinni riehumisesta, hän joutuu jälkkään, leikisti!

Koulumme opetustilojen tauluilta löytyy kolme lappua, joissa lukevat sanat: ALUKSI - SITTEN - LOPUKSI. Näiden lappujen perään opettaja voi kirjoittaa, miten oppitunti etenee. Oppilaani ovat pitäneet jo pitkään huolen siitä, että luokassamme taululla näkyy seuraava, ”pysyvä” rakenne oppitunneille:

ALUKSI: Leikkiä

SITTEN: Leikkiä

LOPUKSI: Leikkiä

Oppilaillani on myös välillä tapana kirjoittaa luokkamme taululle hyväntuulisia ja -tahtoisia tervehdyksiä toisilleen ja myös opelle koulupäivän päätteeksi. Eräänä koulupäivänä, kun palasin opetustilaani musaluokasta, jossa olin opettanut muita kuin oman luokkani oppilaita, oli taulullamme sillä kertaa vain yksi viesti. Viestille oli selvästikin haluttu jättää tilaa, jotta se varmasti huomattaisiin. Taululla luki lyhyesti ja ytimekkäästi:

Leikki on paras! 

Tämä ehkä kertoo siitä, miten tärkeää leikki ja mahdollisuus leikkiä koulupenkillä oppilaille on. Se on tärkeää myös meikäopelle, koska olen huomannut opevuosieni saatossa leikin olevan valtava voimavara ja motivaation lähde kouluarjessa niin oppimisessa kuin opettamisessakin.

Lisää leikkejä eri oppiaineiden tunneille löydät LEIKKILUOKASTA!

LEIKKEJÄ LUKUVUODEN ALKUUN - uusi ryhmä

Olen usein aloittanut yhteisen koulutaipaleen uuden ryhmän kanssa leikkimällä. Leikki on lapselle tuttua ja turvallista, luontainen tapa vuorovaikuttaa ja toimia. Leikki voi muuttaa välillä niin jännittävältä, pelottavalta ja joskus myös ärsyttävältä tuntuvan koulun aloituksen rennommaksi ja samalla mukavammaksi. Leikkiminen saa myös ryhmän touhuamaan yhdessä, jolloin leikin kautta lapsella on mahdollisuus saada kavereita. 

Leikki toki voi myös itsessään olla jännittävää. Leikissähän voi tapahtua oikeastaan mitä tahansa. Lapsen lähes rajaton mielikuvitus avaa portit mitä ihmeellisimpiin paikkoihin ja seikkailuihin, vaikka oikeasti ollaan ensimmäistä koulupäivää luokassa. Jotta nuo portit mielikuvitusmaailmoihin kunnolla avautuisivat, kannattaa leikin vietäväksi sukeltaa yhdessä. Leikkiminen oppilaiden kanssa antaa myös opettajalle mahdollisuuden ”karata” edes hetkeksi välillä niin vakavalta tuntuvasta opearjesta, lentää leikin siivillä vapaana kuin Peter Pan.

Leikin mahdollisuudet ja yllätyksellisyys tekevät koulun aloituksesta kiinnostavan. Luokkani ovelle on esim. joskus ensimmäisenä ykkösluokan koulupäivänä koputtanut salaperäisen näköinen henkilö, joka välitti luokalle salaperäisen näköisen viestin. Kun viesti oli vastaanotettu, salaperäinen henkilö katosi luokasta (luultavasti opehuoneeseen tai omaan luokkansa) sanomatta sanaakaan. Saamamme viesti johti oppilaat leikkiin ja seikkailuun, jossa lopulta päästiin laskemaan liukumäkeä sateenkaarta pitkin. Ja mitä sateenkaaren päässä odottikaan? Iso laatikollinen kultaa! No, ainakin leikisti ja ihan oikeasti Kultaisten Aapisten muodossa. Joskus myöhemmin sain kuulla pieniltä oppilaltani, että koulumme kieltenopettaja muistuttaa jotenkin tuota salaperäistä viestintuojaa. Ehkäpä? Tai ehkä salaperäinen henkilö oli vain enkunopen kaksoisolento!? 

Salaperäinen viesti voi siis olla esimerkiksi kartta, joka johdattaa oppilaat yhdessä etsimään ja löytämään jotain. Etsiminen on oppilaiden mielestä yleensä todella kiinnostavaa ja varsinkin silloin, jos on kyseessä aarteenetsintä. Ja kun oppilas kiinnostuu jostain, ollaan saman tien olennaisen ja tärkeän äärellä. Leikin avulla mahdollisesti ”tylsältä” tuntunut koulun aloitus onkin yht´äkkiä kivaa ja kiinnostavaa.

Milloin muuten itse olet ensimmäisenä koulupäivänä löytänyt aarrekartan, joka johdattaa sinut ja oppilaasi etsimään aarretta keskellä kirkasta koulupäivää? Se saattaa tapahtua vaikka jo tällä viikolla. Ja jos niin tapahtuu, saa nähdä, tekisikö se pitkän loman jälkeisestä koulutyöpäivästä oikealla tavalla jännittävän ja kiinnostavan sekä samalla vähemmän stressaavan ja ärsyttävän.

Aarre

Ope on piilottanut luokkaan aarteita (esim. palapelin paloja, koulutarvikkeita, kirjaimia…). Aarteita etsitään yhdessä kartan tai vihjeiden avulla. Vihjeet voivat olla esim. lähikuvia piiloista, loru- tai räppimuotoisia vihjelauseita (esim. ”Tuosta ei sisään kyllä norsu sovi, mutta me mahdutaan, etsi luokan ________”). Oppilaat etsivät yhdessä aarteet oven takaa, ikkunalaudalta, hyllyltä, taululta jne. ja touhuavat aarteilla (rakentavat palapelin, muodostavat sanan…).

Nimiarvaus

Tätä leikkiä voi leikkiä silloin, kun ope ja oppilaat kohtaavat ensimmäistä kertaa (kun kaikki eivät tiedä kaikkien nimiä). Oppilaiden ja myös open nimilaput on levitelty luokan pöydälle tai kiinnitetty taululle. Ope ottaa yhden nimen ja yrittää oppilaiden ilmeistä ja reaktioista päätellä, kenelle nimi kuuluu. Oppilaat voivat tarvittaessa antaa opelle vihjeitä. Myös oppilaat voivat yrittää arvata, kenelle nimi kuuluu. Jatketaan, kunnes kaikki nimet on ”arvattu”.

Kuutamolla

Ope kertoo itsestään kolme juttua, joista yksi on totta ja loput palturia (esim. 1. Juoksin järvessä kilpaa joutsenen kanssa, 2. Kävin Käärijää vastassa lentokentällä, 3. Osaan laulaa 80 suomalaista laulua 15:sta minuutissa). Oppilaat saavat kysellä opettajalta tarkentavia kysymyksiä liittyen juttuihin. Lopuksi arvataan, mikä jutuista on totta.

Muistipeli

Luokan keskelle laitetaan oppilaiden nimilaput väärinpäin. Oppilas vuorollaan käy kääntämässä yhden nimilapun. Mikäli nimen omistajaa ei heti muista, voi lapun ottaa omalle paikalleen ja viedä nimen omistajalleen jonkin ajan kuluttua. Luokkakaverit voivat myös kertoa vihjeitä (esim. Hänellä on punainen paita, pitkät hiukset…)

Nimet sekaisin

Tehdään kirjainlapuilla omat nimet. Kirjainten järjestystä muutetaan. Korjataan nimet oikeiksi. 

Puuttuva palanen

Rakennetaan taideteos luokan pöydälle. Jokainen oppilas liittää teokseen jonkun koulutavaroistaan. Painetaan mieleen taideteoksen yksityiskohdat. Yksi oppilas hakee pois oman palansa, muut pitävät silmät kiinni. Keskustellaan, mikä pala puuttuu ja kenen se on. 

Koko luokan piilosta

Oppilaat saavat tuoda kouluun pienen lelun esim. pehmon. Jaetaan luokka kahteen osaan. Toinen puolisko laittaa silmät kiinni ja painaa päänsä pulpettiin. Loppupuolisko piilottaa lelunsa luokkaan. Piilottamisaikaa on vain vähän, piilon tulee löytyä siinä ajassa, kun silmiä kiinni pitävät oppilaat laskevat yhteen ääneen hitaasti kymmeneen. Piilon tulee olla sellainen, johon kaikilla on helppo pääsy (esim. verhon takana, hyllyn päällä…). Reppuihin ei leluja saa piilottaa.

Nimiarpajaiset

Luokan oppilaiden ja open nimilaput on laitettu pöydälle / taululle väärin päin. Yksi oppilas kerrallaan tulee arpomaan nimen eli ottaa yhden lapuista. Hän ei kuitenkaan itse katso lappuun kirjoitettua nimeä vaan näyttää lappua muille luokkakavereilleen. Lapun nostaja yrittää arvata, kenen nimi lapussa lukee. Arvaajalle voi antaa vihjeita tai hän saa kysyä muilta kysymyksiä, joihin tulee pystyä vastaamaan joo tai ei.

Väriporinat

Hatusta nostetaan värilappuja. Saman värin saaneet oppilaat muodostavat parin. Parin kanssa poristaan open tai itse keksimistä aiheista (esim. lempiruoka, kiva peli, harrastus, lomamuisto…)

Piirrä ja arvaa, mitä piirretään

Keksitään ja kirjoitetaan taululle sanoja, jotka on helppo piirtää (esim. talo, kukka, auto). Ensimmäinen piirtäjä valitsee sanan ja piirtää sanasta vähän (esim. ympyrän). Seuraava piirtäjä arvelee, mitä sanoista piirretään ja piirtää kuvaa hieman eteenpäin. Näin jatketaan, kunnes kuva on valmis. Keskustellaan lopuksi, mitä aluksi oltiin piirtämässä ja muuttuiko aihe matkan varrella.

Nimiräppi

Laitetaan kaikki luokan nimilaput näkyviin. Keksitään yhdessä sanoja, jotka ”rimmaavat” nimien kanssa. Keksitään nimiräppi, jossa on kaikkien luokan oppilaiden nimet. Huom! Nimiräppiä voidaan tehdä pikku hiljaa, annetaan luovuudelle aikaa!

Sikin sokin

Järjestetään nimilaput taululle luokan istumajärjestyksen mukaisesti. Ope sekoittaa nimet uuteen järjestykseen ja oppilaat vaihtavat paikat. Voidaan tehdä myös niin, että yksi oppilas tulee taululle ja laittaa silmät kiinni. Muutama oppilas vaihtaa paikkoja. Oppilas avaa silmät ja järjestää nimilaput uuden istumajärjestyksen mukaisesti. Jos taululla oleva oppilas haluaa super-haasteen, hän voi sanoa: ”sikin sokin”, jolloin kaikki vaihtavat paikkaa. Tämän jälkeen oppilas järjestää laput oikeaan järjestykseen.

Huvipuisto

Huvipuistossa on yleensä aina hauskaa. Ideoidaan yhdessä, miten luokkaan / kouluun voisi saada huvipuistotunnelman. Keksitään ja rakennetaan huvipuistolaitteita esim. omista tuoleista ja pöydistä. Voidaan vaikka laittaa tuolit jonoon ja leikkiä maailman hitainta vuoristorataa, joka lopulta liikkuu nopeammin ja nopeammin. Voidaan syödä maailman suurinta hattaraa, josta riittää koko luokalle. Käytetään paljon mielikuvitusta! Voidaan keksiä myös laitteita, jotka eivät oikeasti ehkä olisi mahdollisia. Millainen voisi esim. olla näkymättömyyshuone? Laitteet voivat siis leikisti olla todella hurjia, mutta oikeasti leikin tulee olla turvallista!! 

Tehdään yhdessä

Mitä kaikkea voisimme tehdä kaikki yhdessä? Luokka ideoi ja ope kirjaa muistiin esim. taululle. Kun kouluhommat alkavat rasittamaan liikaa, oppilas voi ehdottaa yhteistä tekemistä ja sitten tehdään sitä kaikki yhdessä (esim. Mennään pihalle leikkimään piilosta, lauletaan laulu, tehdään taukojumppaa…)

Tekoäly

Jakaudutaan pieniin ryhmiin. Jokainen ryhmä keksii uuden, suomenkielisen sanan yhdistelemällä sanoja yhdyssanoiksi (esim. postipallo, autolokki, juustovasara…). Yksi ryhmä kerrallaan esittää tekoälyä ja yrittää selittää jonkun sanoista. Kysytään lopuksi tekoälyltä sanojen merkitystä.

Mielikuvituspallo

Puhalletaan yhdessä mielikuvituspallo täyteen ilmaa. Oppilas näyttää peukkua, jos haluaa ottaa mielikuvituspallon vastaan. Ope vie pallon oppilaalle ja sanoo: ”Ole hyvä!”. Oppilas ottaa pallon vastaan ja sanoo: ”Kiitos!” Pallo viedään samaan tapaan seuraavalle peukuttajalle jne. Pallon tulee käydä kaikilla peukuttavilla oppilailla, ennen kuin voi aloittaa uuden kierroksen. Kun mielikuvituspallon kuljettaminen sujuu, voidaan kokeilla myös pallon heittelyä. Ope heittää pallon oppilaalle, joka ottaa pallon kiinni. Pallon heittäjän ja vastaanottajan tulee ennen heittoa ”lukita” katsekontakti, jotta tiedetään, kenelle pallo heitetään. Heittäjä voi myös sanoa vastaanottajan nimen, jolloin tulee samalla nimet kerrattua. Mielikuvituspalloa heitellään luokassa rauhallisesti oppilaalta oppilaalle. Kun mielikuvituspallo liikkuu sujuvasti luokassa oppilaalta toiselle, laitetaan samanaikaisesti kaksi palloa liikkeelle. Huom! Yhdelle oppilaalle voi heittää vain yhden pallon kerrallaan. Voidaan kokeilla samaa myös ilman ääntä.

Rikkinäinen lause

Oppilas keksii lyhyen lauseen ja kuiskaa vieruskaverille lauseen ekan sanan. Vieruskaveri kuiskaa sanan toiselle vieruskaverilleen ja lisää kuiskaukseen toisen sanan, joista voisi muodostua / alkaa lause. Jatketaan, kunnes lause on valmis. Viimeisen kuiskauksen kuullut oppilas kertoo, millaisen lauseen kuuli. Verrataan lausetta alkuperäiseen.