Uusi oppilas luokassa - ”piirileikkejä”

Luokkaani tuli uusi oppilas lukuvuoden alussa. Koulun alku pitkän loman jälkeen on jännää, mutta jos loman muuttuminen kouluarjeksi pitää vielä sisällään luokan, koulun tai jopa paikkakunnan muutoksen, voi jännityksen määrä olla todella suuri.

Otan luokkani, niin entiset kuin uudetkin oppilaat, vastaan leikkimällä, kuten luokissani on ollut tapana tehdä. Jo pelkkä paikan löytäminen uudesta luokkatilasta voi olla todella jännittävää, joten sitäkin kannattanee pehmentää jollain tavalla. Itse ajattelin tänä vuonna järjestää luokkani istumapaikat piiriin, jolloin kaikilla oppilailla on mahdollisuus nähdä toisensa ja tutustua luokkakavereiden kasvoihin taas loman jälkeen. Myös keskustelut piirissä kuuluvat kaikille paremmin, kun korvat ”osoittavat” toisia kohti. Näin myös uudelle oppilaalle tulee luokkakavereiden kasvot tutuiksi.

Ensimmäisten koulupäivien ”piirileikeiksi” kannatta valita leikkejä, joihin on helppo osallistua. Kun koko porukka leikkii yhtäaikaa, on mukaan myös helpompi lähteä, eikä osallistujien tarvitse ajatella esiintyvänsä kenellekään. Leikit voivat aluksi tapahtua turvallisesti omalla paikalla piirissä istuen tai seisten. Sitten pikku hiljaa voi leikkiin lisätä vähän liikettä, jolloin esim. vaihdetaan rauhallisesti paikkaa. Leikit pysyvät helpommin hallinnassa, kun leikkiminen tapahtuu turvallisesti piirin sisäpuolella.

Leikkejä piirissä:

Hedelmäsalaatti

Jaetaan piirissä istujat eri hedelmäryhmiin (esim. appelsiinit, banaanit, omenat…). Kun oppilas kuulee oman hedelmänsä, hän vaihtaa vapautuvaan paikkaan istumaan. Kun sanotaan hedelmäsalaatti, kaikki vaihtavat paikkaa.

Nimiformulat

Lämmitellään aluksi formuloiden äänet. Jokainen tekee vuorollaan ohiajavan formulan äänen ja kääntää päätään samalla oikealta vasemmalle. Parin kierroksen ja suunnanvaihdoksen jälkeen tehdään edelleen sama päänliike puolelta toiselle, mutta sanotaankaan samalla oma nimi. Toistetaan samaa nimen, kunnes kierros on ajettu.

Rikkinäinen some

Joku lähettää someviestin eli kuiskaa lyhyen lauseen vieruskaverin korvaan. Viesti etenee kuiskaamalla korvasta korvaan, kunnes saavuttaa jokaisen. Lopuksi verrataan alkuperäistä viestiä, siihen joka on liikkunut somessa, korvasta korvaan. Viestin voi myös lähettää piirtämällä so(r)mella vieruskaverin selkään tai kasvojen ilmeellä.

Whiss, Bang, Poing

Aloittaja heilauttaa käsiään alakautta oikealta vasemmalle tai vasemmalta oikealle ja sanoo: Whiss! Liike ja ääni etenee piirissä leikkijältä toiselle, kunnes joku sanoo poing sekä tekee käsillään rastin. Tällöin whiss vaihtaa suuntaa ja jatkaa matkaa siis sinne, mistä oli tullut. Jos joku sanoo: bang ja osoittaa vastapuolella piiriä olevaa leikkijää, pomppaa liike uudelle pelaajalla, joka laittaa sen taas vasemmalle tai oikealle whiss’inä. Bang voi myös toistua peräkkäin, muttei koskaan samalle pelaajalle takaisin.

Norsu, kirahvi, vuohi, gorilla, lintu

Sovitaan liikkeet, jotka kuvaavat leikin nimen eläimiä: a) Norsussa keskimmäinen oppilas ottaa itseään kärsästä kiinni ja hänen vieruskaverit tekevät norsulle korvat. b) Kirahvissa keskimmäinen kurottaa kädet ylös pitkäksi kaulaksi ja vieruskaverit taivuttavat sormet varpaisiin muuttuen kirahvin jaloiksi. c) Vuohessa keskimmäinen ristii sormet ja kääntää peukut alaspäin utareiksi ja vieruskaverit aloittavat utareiden lypsämisen. d) Gorillassa keskimmäinen takoo rintaansa gorillamaisesti ja vieruskaverit nyppivät gorillalta kirppuja. e) Linnussa keskimmäinen tekee käsistään nokan ja vieruskaverit levittävät linnulle siivet. Pelinjohtaja tulee piirin keskelle, osoittaa jotain leikkijöistä ja sanoo jonkun eläimistä. Osoitettu henkilö toimii ohjeiden mukaan kuten keskimmäinen oppilas, ja samoin ohjeita noudattavat myös hänen vieruskaverinsa.

Sinä

Seistään hiljaa piirissä. Aloittaja katsoo jotakuta vastapäätä olevaa silmiin ja lähtee kävelemään hitaasti tätä kohti. Kun hän pääsee lähemmäksi, kävelijä sanoo: ”sinä” ja nyökkää. Tällöin nyökkäyksen kohde nyökkää takaisin ja alkaa tuijottaa jotain muuta osallistujaa sekä lähtee kävelemään tätä kohti. Kun hän pääsee lähemmäksi, hän sanoo: ”sinä” jne.

Nalle kiertää piirissä

Piiriin laitetaan kiertämään pehmolelu. Kun saat nallen, hymyile sille ja sano jotain mukavaa, esim. kehu nallea. Pehmo voi myös kehua muita piirissä olijoita (esim. onpas sinulla magee paita, mäkin haluisin tuollaisen.)

Patsaat

Kävellään rauhallisesti piirin sisällä. Kun ope sanoo jonkun luvun (esim. 3), muodostetaan nopeasti kolmen hengen ryhmä lähellä olevien kanssa. Ope voi sanoa myös aiheen ryhmälle, joka jähmettyy yhdessä patsaaksi.

360-kuva

Sovitaan aihe, esim. lomamatka. Yksi oppilas siirtyy piirin keskelle, sanoo: ”Minä olen aurinko” ja jähmettyy esittämään aurinkoa. Seuraava sanoo, mitä esittää ja jähmettyy joksikin muuksi lomaan liittyväksi asiaksi jne. 

Rytmipiiri

Naputetaan jalalla lattiaan harjoitussyke (1, 2, 3, 4, 1, 2, 3, 4…). Yksi oppilaista taputtaa rytmin, jonka muut toistavat yhtä aikaa. Vaihdetaan rytminkeksijän vuoroa.

Naama vakavana

Otetaan kasvoille vakava ilme. Yksi leikkijöistä yrittää saada esim. ilmeilemällä muut hymyilemään. Mikäli hymy suupieleen ilmestyy, muututaan ilmeilijöiksi.

10-haaste

Keksitään 10 erilaista haastetta, jotka ryhmän pitää suorittaa. Joku piirissä sanoo haasteen ja joku / jotkut muut käyvät suorittamassa tehtävän piirin keskellä (esim. yhden oppilaan pitää käydä sanomassa jollekulle: ”sinä olet kiva”, kahden oppilaan pitää tanssia kaverin kanssa valssia, kolmen oppilaan pitää laulaa muille Baby Shark, neljän oppilaan pitää punnertaa yhteensä 20 kertaa jne).

Luettelot

Luetellaan piirissä erilaisia asioita, esim. parillisia numeroita, tuhansia ja satoja, automerkkejä, kirjaimia, kotieläimiä jne. Kun joku sana sanotaan kaksi kertaa, tuuletetaan yhdessä.

Ruletti - roll the Mic

Piirin keskellä on pullo tai mikrofoni, joka laitetaan pyörimään. Se, kehen ruletti osoittaa, saa pyörittää seuraavan. Voidaan leikkiä myös niin, että pyörityksen jälkeen putoaa pelistä pois.

Sana kerrallaan lauseet / tarinat

Ope sanoo: ”Olipa kerran…”. Joku oppilaista, esim. piirissä seuraava jatkaa lausetta tai tarinaa ja sanoo sanan tai lauseen, joka sopii edelliseen jne.

Miniesitykset

Jaetaan porukka pieniin ryhmiin. Suunnitellaan pienet esitykset, jotka esitetään muille piirinäyttämöllä. Kerrotaan vähintään kolme kivaa asiaa joka esityksestä.

Kysymyksiä - vastauksia

Puolet oppilaista keksii yksinkertaisia kysymyksiä, joihin voi vastata yhdellä sanalla (esim. Mikä on lempijuttusi?, Mikä on pelottavaa? Mikä supersankari haluaisit olla?). Toinen puolisko oppilaista keksii yksisanaisia vastauksia (esim. appelsiinit, kaupanmyyjä, reikä villasukassa). Yksi oppilaista kysyy kysymyksen ja joku valitsee siihen sopivimman tai hassun vastauksen.

Bussipysäkillä

Tuijotetaan omiin varpaisiin. Nostetaan katse aluksi hitaasti jonkun muun piirissä olevan varpaisiin ja siitä hitaasti silmiin. Mikäli katseet kohtaavat, hymyillään ja sanotaan: ”Moi!”

1-5

Laitetaan käsi selän taakse ja valitaan, kuinka monta sormea nostetaan (1-5). Myös ope / pelinjohtaja valitsee sormien määrän. Näytetään sormet yhtäaikaa. Jatkoon pääsee, jos arvasi saman sormimäärän kuin pelinjohtajalla.

Chatti

Kaikilla osallistujilla on paperi ja kynä. Ope aloittaa chatin ja kirjoittaa paperille jonkin väitteen / kommentin (esim. Minusta on kivaa olla taas koulussa). Ope lukee chatin ääneen. Joku / jotkut oppilaista kommentoivat omalla chatillaan väitteeseen ja lukevat ne ääneen. Uusia kommenteja ja väitteitä kirjoitetaan ja luetaan vuoron perään. 

Hymysome 

Etsitään katseella kohdetta piirissä. Kun katseet kohtaavat, hymyillään toisille leveästi. Voidaan näyttää toisille myös peukkua.

Tekoäly

Yksi oppilaista siirtyy piirin keskelle ja sanoo: ”Minä olen tekoäly. Kuinka voin auttaa?” Muut esittävät tekoälylle kysymyksiä, joihin se vastaa niin hyvin kuin tekoäly vain osaa.

Arvaa kuka?

Seistään tai istutaan piirissä selkä keskustaan päin. Pidetään silmät kiinni. Ope käy koskettamassa yhtä leikkijää olkapäälle ja hän siirtyy hiljaa piirin keskelle. Piirin keskellä olija sanoo: ”Päivää”. Muut kuuntelevat ääntä ja yrittävät arvata, kuka puhui.

Kuka vaihtoi paikkaa?

Tuijotetaan hetki piirissä olijoita. Suljetaan silmät. Ope käy koskettamassa muutamaa oppilasta olkapäälle, jotka avaavat silmät ja vaihtavat hiljaa paikkaa. Sitten kaikki avaavat silmät ja päätellään, ketkä vaihtoivat paikkoja. Voidaan leikkiä myös niin, että 1-2 oppilasta siirtyy luokan ulkopuolelle, jonka aikana muutama piirissä vaihtaa paikkaa.

Uusi lukuvuosi, uusia leikkejä

- Oispa koulussa tällaista!

Näin tokaisi lapsi, kun leiripäivä oli takana. Päivällä oli ollut pituutta 5-6 tuntia eli koulupäivän verran. Olisi ehkä voinut kuvitella, että lapsi olisi ollut niin väsynyt ettei olisi juurikaan jaksanut leiripäivästä jutella, mutta kehujen lisäksi lapsi kertoi vielä innokkaasti päivän käänteistä ja tapahtumista.

Miksi leirillä on kivaa, mutta… koulussa ei?

Silloin, kun saa tehdä jotain itseä kiinnostavaa, tuntuu asiat mukavilta ja motivoivilta. Päivä sujuu kuin itsestään ja illalla huomista jo odottaa. Leireillä usein tehdään toiminnallisia juttuja, joiden parissa lapsi viihtyy, ainakin ehkä paremmin kuin koulunpenkillä paikallaan istuessa oppitunnista toiseen. Leireille osallistuminen on yleensä myös vapaaehtoista ja useimmiten kiinnostusta leiriä kohtaan kysytään osallistujilta eli lapselta. Kouluun menemisestä taas harvemmin kysytään lapselta, sen sijaan kerrotaan, että kouluun pitää kaikkien mennä.

Itseäni opena motivoi koulussa erityisesti leikkiminen ja musisoiminen sekä esiintyminen. Lähes kolmekymmentä vuotta leikkivänä opena työskenneltyäni olen vakuuttunut leikin voimasta koulussa, oppimisessa ja opettamisessa. Myös luokkaorkesterissa soittaminen sekä yhdessä laulaminen ovat osoittautuneet mielestäni vuosien mittaan aivan loistaviksi vuorovaikutuksen ja yhteisöllisyyden kehittäjiksi. Kun tähän lisään vielä yhteiset, mahdollisesti jopa koko koulun yhteiset esitykset, teatteriproggikset sekä musikaalit, olen nostanut esille ne jutut, joiden vuoksi koulussa oleminen voi mielestäni tuntua yhtä kivalta kuin esim. leirillä oleminen.

Tämä lukuvuosi alkaa luokassani, kuten niin usein aiemminkin, yhdessä leikkien sekä myös laulaen ja musisoiden. Koska leikki ja musa ovat minulle itselleni tärkeitä, saavat ne myös haastavan lomalta töihin siirtymän tuntumaan loivemmalta ylämäeltä. Olen kyllä vuosien mittaan huomannut, että kyseiset jutut innostavat myös oppilaitani. Harvemmin lapsi vastustaa leikkimistä, varsinkin jos sitä saa tehdä puuduttavien koulupäivien aikana. Ja kun into leikkimiseen koulussa on syntynyt, on leikkeihin kiva sujauttaa oppimista mukaan. Opiskelu ja koulupäivät eivät myöskään tunnu niin raskailta, kun mukana on leikkiä. 

Kun leikki on osa koulutyötä, koulutyö sujuu kuin leikki!

Missä X

Pelissä on 5-6 osallistujaa / ryhmä. Yksi toimii pelinjohtajana ja muut laittavat silmät kiinni. Pelinjohtaja kirjoittaa lapulle jonkin tavallisen sanan sanan (esim. koira, kenkä…). Sanan tulee olla sellainen, josta keksii helposti kuvailevia juttuja (esim. karvainen, siinä on pohja…). Samalla muut leikkijät sopivat, kuka aloittaa kuvailevan sanan / lauseen sanomisen, kuka on seuraava jne. Pelinjohtaja ei saa tietää selittäjien järjestystä. Pelinjohtaja käy sitten näyttämässä sanan yksi kerrallaan leikkijöille. HUOM! Vain yksi leikkijä kerrallaan saa tässä vaiheessa avata silmät ja katsoa sanan. Yhdelle leikkijälle pelinjohtaja näyttää sanan sijaan X:n eli rastin. Ensimmäinen selittäjä kuvailee lyhyesti hänelle näytettyä sanaa, tämän jälkeen jokainen vuorollaan kuvailee sanaa eri tavalla. Se, jolla oli X, joutuu muiden selityksistä päättelemään, mitä sanaa selitetään. Mikäli X-henkilö joutuu kuvailemaan ensimmäisenä sanaa, joutuu hän keksimään selityksen / kuvailun, joka todennäköisesti sopii asiaan kuin asiaan. Lopuksi osoitetaan sormella yhtä aikaa sitä pelaajaa, jonka luulee olevan X. Mikäli X saadaan ”kiinni”, voi hän vielä pelastua yrittämällä arvata selitetyn sanan kuulemiensa vihjeiden perusteella.

Tuplaajat

Toinen parista aloittaa sanomaan keksimäänsä lausetta rauhallisesti. Kuuntelija eli toinen parista yrittää arvata lauseen lopun ja tuplata sen eli sanoa lauseen lopun yhdessä kertojan kanssa.

Suojakerroin

Riittävällä suojakertoimella voi suojautua paahtavalta auringonsäteilyltä, mutta missä kaikessa muussa voisi hyötyä suojakertoimesta ja millainen tuo suojakerroin olisi? (esim. naapurin räksyttävä ja muriseva koira, läksyt, puhelinmyyjä, likaantuminen, saastuminen, ilmaston lämpeneminen).

Lomamatka

Ope aloittaa kertomuksen: ”Olipa kerran päivä, kun lähdimme lomamatkalle…” Tarinaa voidaan samalla kirjoittaa esim. tietokoneelle, jonka näyttö heijastetaan luokan valkokankaalle. Jatketaan kerrontaa lause kerrallaan ja katsotaan mitä lomamatkalla kävikään… Kertomuksen edetessä voidaan oppilaille jakaa paperilaput, joihin osallistujat kirjoittavat seuraavan kertomuksen lauseen. Näistä lauseista valitaan yhdessä taas seuraava tarinan lause. Joskun kertomus saattaa syntyä nopeasti, mutta sen luomiseen voi myös käyttää useamman oppitunnin alun tai lopun. Joskus parhaat ideat ja käänteet tarinaan syntyvät, kun nukutaan yös yli ja annetaan mielikuvitukselle aikaa. 

Kenen kesä

Kirjoitetaan lapulle muutama vihje, mitä on tehnyt kesällä / lomalla (esim. verbi, paikannimi, adjektiivi). Laitetaan laput ”hattuun” ja joku nostaa sieltä yhden lapun. Nostaja lukee lapun ääneen ja yrittää arvata, kenen kesästä lappu kertoo. Myös muut saavat osallistua arvailuun.

Paras koulu ikinä

Kuvaillaan eri tavoin, miltä paras koulu näyttää, tuntuu, kuulostaa, maistuu. Laitetaan aluksi silmät kiinni. Tuotetaan erilaisia koulussa kuultavia ääniä, joista tulee hyvä fiilis. Avataan silmät ja seuraavaksi näytetään ilmeillä ja eleillä, millainen on paras koulu ikinä. Kolmanneksi jutellaan parhaista koulumauista / ruuista. Lopuksi piirretään, miltä paras koulu näyttää.

Kerro, Esitä ja Arvaa

Oppilas alkaa kertomaan lyhyttä juttua lomaltaan (esim. Me oltiin lomamatkalla. Siellä me…). Kesken lauseen kertominen stoppaa ja juttu jatkuu esittämällä esim. pantomiimilla tai patsaana. Muut arvaavat, miten lomajuttu jatkuu. Kertojan lisäksi voidaan valita myös esittäja(t), jotka koittavat arvata, kuinka juttu jatkuisi ja esittävät jatkon.

Hyttysmyrkky

Luokassa lentelee hyttysiä. Tilassa kuuluu itikan ininää. Osa oppilaista esittää nukkuvia lomalaisia ja loput ovat hyttysiä. Hyttyset yrittävät käydä koskemassa nukkuvia lomalaisia esim. selkään niin ettei nukkumista esittävä oppilas sitä huomaa. Mikäli kosketuksen huomaa, oppilas herää ja suihkuttaa leikisti hyttysmyrkkyä (tehdään suhina-ääni). Tällöin hyttynen nukahtaa ja nukkuja muuttuu hyttyseksi. Lopuksi voidaan keskustella, kuinka montaa nukkujaa hyttyset pystyivät koskettamaan ilman, että he heräsivät. Voidaan myös keskustella kesästä ja hyttysistä…

Lomasanoja

Keksitään lomasanoja vuoron perään. Keksityt sanat kirjoitetaan taululle / paperille. Sanoille voidaan halutessaan rajata aiheita esim. matka, nähtävyys, grillaus, harrastukset… Keksitään ja kerrotaan tai kirjoitetaan lomasanoista tarinoita sekä tehdään pieniä esityksiä.

Salakieli

Ryhmä keksii lyhyen lauseen (esim. Minä ajan pyörällä) ja salakielikoodin. Koodissa ryhmä päättää, mitkä vokaalit vaihtavat lauseessa paikkaa (esim. ä=u, u=ä, a=i, i=a, ö=y, y=ö)). Ryhmä sanoo lauseensa salakiekellä muille (esim. Manu ijin pöyrullu). Muut yrittävät ratkaista koodin. Ryhmä voi myös antaa vihjeen esittämällä lausetta.

Lukujärjestys

Osallistujille jaetaan numerolappuja (esim. 1-20, 100-1000). Luvut kannattaa olla ikätason / osaamisen mukaisesti valittuja eli myös desimaaleja tai murtolukuja). Laput voidaan tehdä yhdessä tunnilla, jolloin ope jakaa oppilaille paperin ja oppilaat merkitsevät lappuun open ohjeiden mukaisen numeron. Laput sekoitetaan ja jaetaan väärinpäin oppilaiden eteen. Open merkistä lapun käännetään ja aloitetaan laittamaan luvut järjestykseen esim. jonoksi. Leikin / harjoituksen voi yrittää tehdä myös äänettömästi!

Aakkosjärjestys

Muodostetaan 4-5 oppilaan ryhmiä. Jokainen ryhmäläinen sanoo oman nimensä vuorollaan ääneen, jonka jälkeen ryhmän oppilaiden tulee tehdä jono, jossa ollaan etunimen etukirjaimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Seuraavaksi tehdään sama sukunimillä ja sen jälkeen voidaan kokeilla esim. eläimiä, lempiruokia, värejä jne.

Sana, joka alkaa…

Jakaudutaan 3-4 oppilaan ryhmiin. Ope / ryhmän pelinjohtaja sanoo: -Keksi sana, joka alkaa… eellä. Nopeimmin sanan sanonut saa pisteen tai pääsee seuraavaksi pelinjohtajaksi. Voidaan myös keksiä sanoja eri aihealueista, esim. Hedelmä, joka alkaa oolla, lemmikki, joka alkaa koolla, ruoka, joka alkaa ässällä jne.

Välitunti

Yksi esittää opettajaa, muut ovat oppilaita. Ope kertoo, mitä koulujuttuja koulussa tehdään, esim.

- Nyt lauletaan. Tällöin kaikki oppilaat alkavat laulaa. Hetken päästä ope hiljentää luokan ja ohjeistaa uuden koulujutun. Kun open ehdotuksia on tehty 3, saa oppilaat viitata ja ehdottaa, mitä välitunnilla yhdessä tehtäisiin. Kun ope sanoo: ”Välitunti”, kaikki alkavat yhdessä tehdä ehdotettua juttua.

Tunnetko koulun?!

Ope on ottanut koululta 10 lähikuvaa. Kuvista voi yhdessä luokan kanssa arvailla ja keskustella, mistä kuva on ja mitä se esittää. Kuvista voi koota myös Kahoot’in.

Istumapaikkaruletti

Luokan pöytäjärjestys heijastetaan valkokankaalle. Jokainen paikka on merkitty numerolla. Oppilaat nostavat pöydältä lapun, jonka kääntöpuolelle on merkitty numero. Oppilas siirtyy paikalle, jonka numeron hän nostaa. 

PALAILLAAN LOMALTA YHDESSÄ PELAILLEN - Leikkejä lukuvuoden alkuun 2025

PALAILLAAN LOMALTA YHDESSÄ PELAILLEN

Leikkejä lukuvuoden alkuun 2025

Lomafiilis päällä kun koulumaailmaan taas hyppää, tietää varmasti, että kouluarki maistuu aluksi hieman happamalta. Siitäkin huolimatta, vaikka itse olen aina koulusta tykännyt niin koululaisena vuosia sitten ja nykyään opettajana. Loman rytmi ja paino ovat niin erilaisia kuin se kuorma, joka esim. opettajan selkään ladataan työpäivien aikana. Sen huomaa heti ensimmäisenä koulupäivänä, kun lomalla latautuneet akut vilkuttavat varoitusvaloa työpäivän jälkeen. Sama tunne on taatusti myös oppilailla, joilta yhtäkkiä taas vaaditaan kirjoittamista, laskemista, lukemista, päättelemistä, yhteistyötä ja vuorovaikutusta muiden kanssa. 

Osalle oppilaista kouluun lähtö on toki todella odotettu juttu, jolloin pääsee pitkän tauon jälkeen luokkakavereiden kanssa touhuamaan. Osalle taas loman lopun häämöttäminen saattaa saada jo aikaan vilunväristyksiä ja kyyneliä silmäkulmaan. Näinhän se menee… mielipiteet jakautuvat, mutta valitettavan usein olen kuitenkin kuullut, että koulussa on tylsää tai että onko kouluun pakko mennä? Tuohon jälkimmäiseen eli kouluunmenoon olisi vaan totuttava, mutta tuolle ensimmäiselle voisi kyllä tehdä jotain!

Kun jotain mukavaa loppuu, pitäisi sen, joka alkaa, olla jotain kivaa, jotta mukavan loppuminen ei harmittaisi, ärsyttäisi tai koskettaisi niin paljon. Opiskelu koulussa on yleensä aikataulutettua ja pitää pääasiassa sisällään sellaisten tehtävien tekemistä, jotka ovat muiden määräämiä. Kun oppimista joutuu suorittamaan, se tuntuu väkisinkin raskaalta. Mikäli oppimisen ja opiskelun polkuun pääsee vaikuttamaan, oppilas yleensä on motivoituneempi koululainen. 

Lomalla oppilaat saavat usein tehdä asioita, jotka kiinnostavat tai jotka on itse päässyt valitsemaan. Saa käydä uimassa ja ehkä mökillä, saa syödä jätskiä ja valvoa myöhempään, on aikaa leikkiä ja pelata jne. Kun näitä asioita saa tehdä, tuntuvat ne mukavammalta ja omimmalta kuin jos kyseisiä juttuja joutuisi tekemään jonkun muun käskystä. Uskon, että jätskikään ei loputtomasti maistu makealta, mikäli joutuu syömään aina samaaa makua, kun käsketään!

Koulun alkuun voisi yrittää ujuttaa asioita, joissa oppilas on mukavuusalueella, asioita joita lapsi saa ja haluaa tehdä. Jos oppilaan saa innostumaan jostain kouluasiasta esimerkiksi pelaamisen tai leikkimisen kautta, voin sanoa kokemuksesta, että oppimistakin on mahdollista tuolloin saavuttaa. Ehdotan siis lukukauden alkuun työskentelyä, jossa yhdistyvät oppilaita innostavat jutut sekä sopivassa määrin opetussuunnitelman tavoitteiden mukaiset, open valitsemat oppisisällöt.

Seuraavassa leikkejä, jotka ovat saaneet innoituksensa oppilaille tutuista peleistä, leffoista tai kirjoista.

JOKU KESKUUDESSAMME

Keksitään osallistujille tuttu aihe (esim. Super Mario, Aku Ankka -lehti, lastenohjelmat, kotieläimet). Osallistujat keksivät itselleen aiheseen liittyvän hahmon / roolin. Osallistujat istuvat silmät kiinni, jolloin ope / ohjaaja tuo yhdelle oppilaalle lapun, jossa lukee johonkin muuhun aiheeseen liittyvä hahmo (esim. susi eli petoeläin). Osallistujaryhmä aluksi jähmettyy hahmoksi / rooliksi, jonka aikoo ottaa. Lapun saanut oppilas jähmettyy ohjaajan määrittelemäksi hahmoksi. Open merkistä avataan silmät. Tässä vaiheessa saattaa hyvin olla jo nähtävissä, kuka kuuluu eri heimoon kuin muut. Lähdetään hitaasti liikkeelle open merkistä. Liikkeeseen voidaan halutessaan lisätä myös ääni. Hahmot tervehtivät toisiaan roolissa. Arvataan lopuksi, kuka ei kuulunut joukkoon. HUOM! Oppilaita voi ohjeistaa, että esiintyvät aluksi roolissaan hieman ”kevyemmin” ja lisäävät leikin edetessä rooliin ”tunnetta”. Toki leikkiä voi myös ilman arvaamista ja katsoa, kuinka eri rooleissa olevat oppilaat toisensa kohtaavat.

IMPOSTORIT

Osallistujat laittavat silmät kiinni. Ohjaaja jakaa jokaiselle roolikortin. Avataan silmät ja vilkaistaan kortti niin, ettei kukaan muu näe kortin kuvaa. Kortti kertoo oppilaalle hänen roolinsa: CREWMATE tai IMPOSTORI. Oppilaat lähtevät kävelemään tilassa. He vaihtavat kohdatessaan kortteja ja vilkaisevat saamaansa korttia jälleen niin, ettei kukaan näe, mikä rooli kortissa on. Kortit vaihdetaan vielä uudestaan eli jokainen saa alkuperäisen korttinsa takaisin. Korttien vaihdossa selviää, onko Impostori jähmettänyt sinut!

Jähmettyminen alkaa vaikuttaa n. 10 askeleen viiveellä, jolloin on vaikeampi arvata, kuka Impostorikortin näytti. Kun luokkaan on alkanut ilmestyä jähmettyneitä pelaajia, voi joku vielä liikkuva Crewmate nostaa kätensä ja huutaa: ”Äänestys!” Tällöin kokoonnutaan yhteen ja pelaajilla on 1 minuutti / tiimalasi aikaa kertoa, ketä epäilee Impostoriksi ja miksi. Minuutin kuluttua äänestetään osoittamalla yhtäaikaa kohti sitä oppilasta, jonka luulee olevan Impostori. Mikäli enemmistön osoitukset osuvat oikeaan, Crewmatet voittavat ja Impostori häviää.

Leikkiin voidaan lisätä myöhemmin myös JOKERI ja HIILERI. Jokerin tehtävä on käyttäytyä epäilyttävästi ja saada muut uskomaan, että on Imppo, vaikkei oikeasti olekaan. Kun Jokeri- ja Crewmate -kortit kohtaavat, niitä ei vaihdetakaan takaisin vaan Jokerin rooli vaihtuu. Hiileri voi myös käydä näytämässä korttinsa jähmetetylle pelaajalle, joka muuttuu tuolloin haamuksi ja pääsee tekemään tehtäviä. 

Luokan pöydiltä löytyy erilaisia tehtäviä, joita pelaajien tulee käydä tekemässä kesken pelin. Aina kun on saanut yhden tehtävän tehtyä/tarkastettua, lähdetään taas kiertelemään tilassa joksikin aikaa. Tehtävien ratkaisut löytyvät myös luokasta. Crewmatet voittavat, jos he ehtivät tehdä kaikki tehtävät, ennenkuin Impostori jähmettää kaikki. Tehtävät voivat olla mitä tahansa koulutöitä, esim. tehtäviä monisteista tai oppikirjoista.

AVATTARET / PELIHAHMOT

Keksitään ja luodaan itselle pelihahmo / avatar. Tehdään hahmolle keräilykortti, jossa on tietoja hahmosta, esim. nimi, erityisvoimat, ryhmä… Piirretään korttiin lisäksi pelihahmon kuva. Esitellään omat pelihahmot luokkakavereille ja keskustellaan niistä. Omilla pelihahmoilla voi leikkiä erilaisia arvausleikkejä esim. 

• Arvaa hahmo, jota esitän
• Arvaa hahmo kysymysten avulla
• Järjestäkää hahmojen oppitunti
• Hahmohippa

POKEPIILO

Jaetaan luokka neljään ryhmään. Jokaisessa ryhmässä esitellään toisille omat, aiemmin keksityt pelihahmot. Ryhmä päättää yhdessä nimen omalle tiimilleen. Kaksi ryhmistä menee piiloon ja kaksi ryhmää toimii etsijöinä. Hahmon saa napattua piilosta, jos sen löytää kaksi etsijää eli kannattaa tehdä yhteistyötä. Mikäli joku hahmoista on niin hyvässä piilossa, ettei hahmo löydy määräaikaan mennessä, etsintää jatketaan kahdella parilla eli nappaamiseen vaaditaan 4 oppilasta. Kun kaikki on löydetty, ryhmät saavat tehdä hahmoilla vaihtokauppaa. Päätös vaihdosta tulee olla yhteinen, kaikki tulisi ottaa neuvotteluun mukaan. Vaihtokaupan reilussa toteutuksessa saatetaan tarvita ryhmästä riippuen open apua. Mikäli jonkun hahmon löytämiseen on tarvittu 4 oppilasta, voi tällaisella hahmolla saada vaihdettua omalle ryhmälle kaksi hahmoa, joiden etsimisessä vaadittiin 2 oppilasta.

MINE OLEN…

Rakennetaan yhdessä Mine-maailma. Yksi osallistujista tulee avoimeen tilaan luokassa ja esim. sanoo: ”Mine olen talon ikkuna”.

Oppilas jähmettyy samalla ikkunaksi. Seuraava oppilas keksii jotain muuta, joka liittyy edellisiin ”jähmetyksiin” ja esim. sanoo:” Mine olen kukka, joka näkyy ikkunasta”. Jatketaan, kunnes kaikki oppilaat ovat mukana Mine-maailmassa.

Leikissä voidaan myös sopia etukäteen, mitä / minne ollaan rakentamassa, esim. Rakennetaan silta joen yli.

LOMALEIKIT

Keskustellaan oppilaiden kanssa leikeistä, joita lomalla on leikitty. Kokeillaan, voisiko joitain leikeistä leikkiä myös koulussa, esim. välitunnilla tai oppitunneilla. Keksitään yhdessä, mitä leikeissä voisi oppia tai lisätään leikkiin oppimisen elementti (esim. Leikitään, että hypitään trampalla. Sovitaan, mikä alue luokassa on leikisti tramppa. Esitetään ja opetetaan toisille  temppuja, jotka sopivat luokkatrampalle. Hypitään luokkatrampalla ja luetellaan samalla joka hypyllä jokin eläin, A-kirjaimella alkavia sanoja jne.

TAIKASAUVAT

Keskustellaan aluksi ohjelmista, peleistä tai kirjoista, joissa käytetään taikuutta ja taikasauvoja. Luodaan yhdessä oma taikamaailma. Osallistujat voivat valita tai jos on enemmän aikaa, tehdä omat taikasauvansa. Myös oma kynä kelpaa taikasauvaksi. Keksitään ja testataan pareittain tai  pienissä ryhmissä taikasauvoja ja loitsuja. Esitellään taikoja muille. Jos innostusta talkoihin riittää, voidaan keksiä pieni esitys / näytelmä, jossa taikasauvat ovat käytössä.

LOMASATU

Keksitään ja kerrotaan satuja, joka kertovat yhdessä valitun hahmon lomasta. Hahmon voi ottaa esim. elokuvista, peleistä ja kirjallisuudesta. Satua varten kerätään aluksi aiheita oppilaiden omista lomakokemuksista. Lomajuttuja kirjoitetaan ja piirretään pienille lapuille tai vihkoon, joista ne kootaan luokkaan ”loma”-seinäksi. Kun seinä on täynnä lomajuttuja, valitaan hahmo ja joku oppilaista aloittaa sadun, sanoilla ”Olipa kerra… esim. Harry Potter, joka oli lomalla. Oppilas voi valita lomaseinältä yhden jutun ja kertoa satua käyttäen tätä ideaa… esim. Harryn loma suuntautui Ahvenanmaalle, jonne hän lensi luudalla. Sadussa saa ja on tarkoitus yhdistää faktoja oppilaiden lomakokemuksista ja fiktiota / mielikuvitusta. Lomaseinää voi halutessaan täydentää pikku hiljaa uusilla lomamuistoilla, jotka palaavat mieleen.

PAKOHUONE

Ideoidaan pienryhmissä pakohuone. Tilana tulee käyttää omaa luokkaa. Ryhmä kehittää pakohuoneen tehtävät / ratkaistavan ongelman. Muut luokkakaverit testaavat pakohuonetta.

Pakohuonetehtävät tulisi saada ratkaistua ennen kellon soittoa!