LÖYTÖRETKET - nyt ja tulevaisuudessa

Ihmisiä on aina kiehtonut seikkailu. Jo vuosisatoja sitten seilattiin kauas merten taa etsimään rikkauksia sekä löytämään hedelmällistä viljelymaata. Löytöretket johtivat ihmisen Amerikkaan, Intiaan, Kiinaan ja lopulta ympäri maapallon. Siirryimme koulun historiantunnilla uuteen aikaan ja pohdimme oppilaiden kanssa löytöretkien syitä, seurauksia sekä merkityksiä.

Onko kaikki siis jo löydetty vai jatkuvatko löytöretket edelleen? Oppilaat keksivät erilaisia asioita, joita ihmisten kannattaisi löytää tai jotka voisivat olla löytöretkien kohteina nykypäivänä tai tulevaisuudessa. Ideoita sateli. Oppilaiden mielestä löytöretkeilyä on esim. historiantutkijoiden dinolöydöt, avaruustutkijoiden tavoite löytää elämää avaruudesta, ihmisen halu löytää uusia paikkoja ja saada uusia kokemuksia sekä yritys keksiä ratkaisu ilmastonmuutoksen maapallollemme luomiin uhkakuviin. Huomasimme ”löytöretkien” siis jatkuvan. 

Aihe on todella kiehtova, joten päätimme jatkaa asian tutkimista. Jo oppimamme faktatiedon päälle päätimme ”ripauttaa” hitusen fiktiota, leikkiä ja draamaa ja katsoa löytäisimmekö jotain sellaista, mitä emme oikeastaan tienneet edes etsivämme. 

Aloitimme leikin ”LÖYTÖRETKET - nyt ja tulevaisuudessa”.

Löytöretkikunnat

Purkkiin laitetaan yhtä monta lappua kuin luokassa on oppilaita.  Jokaisessa lapussa on yksi numero väliltä 1-6, koska luokassani on kuudella jaollinen määrä oppilaita. Sama numero (esim. 3) tulee löytyä siis neljästä lapusta. Jokainen oppilas nostaa purkista lapun ja lähtee etsimään itselleen löytöretkikuntaryhmää. Jos haluaa a) neljän hengen ryhmät, oppilaat pyrkivät löytämään ryhmäänsä ne oppilaat, joilla on lapussaan samat numerot. Jos haluaa b) kuuden hengen ryhmät, tulee oppilaiden löytää ryhmäänsä jokaista numeroa yksi eli 1, 2, 3, 4, 5 ja 6. Oppilaat etsivät ryhmiään ääneti ja kun kaikki ryhmän jäsenet on löydetty, nostetaan kädet ylös.

Norsu, kirahvi, vuohi

Löytöretkien kohdemaista löytyivät uudet lajit norsu, kirahvi ja vuohi. Ryhmä muodostaa piiriin, jossa harjoitellaan aluksi, kuinka kukin eläimistä tehdään. Kun piirin keskellä oleva ope osoittaa oppilasta sanoen samalla kirahvi, tulee kyseisen oppilaan nostaa molemmat kätensä suorina ylöspäin ja taivuttaa ranteet (kirahvin kaula). Oppilaan vieruskaverit muuttuvat kirahvin jaloiksi ojentamalla kätensä suoriksi ja koskettamalla niillä varpaitaan. Norsun keskimmäinen oppilas muuttuu ”kärsäksi” ottamalla toisella kädellä neneästään kiinni ja pujottamalla toisen kätensä syntyneen käsilenkin läpi. Vieruskaverit taas muodostavat käsivarsillaan norsulle suuret korvat. Kun oppilas ristii sormensa ja kääntää peukut alaspäin, syntyy vuohen utareet, joita vieruskaverit alkavat lypsää vimmatusti. Jos halutaan saada selville leikin voittaja, on aloitettava tiputtamaan oppilaita pois pelistä. Oppilas ”putoaa”, mikäli tekee jonkin harjoitelluista liikkeistä väärin, väärään aikaan tai liian hitaasti.

Minä olen löytöretkeilijä

Yksi oppilas menee luokan eteen, jähmettyy patsaaksi ja sanoo:

• Minä olen löytöretkeilijä!

Seuraava oppilas liittyy patsaaseen jähmettymällä joksikin muuksi löytöretkeilyyn liittyväksi asiaksi tai henkilöksi (esim. alkuasukas, kastemato, auringonkukka, laiva) ja sanoo myös ääneen, mitä esittää. Open merkistä patsaaseen ei lisätä enää osia. Tutkitaan patsasta yhdessä ja keskustellaan, mitä patsaassa tapahtuu tai voisi tapahtua. Patsaan osille tai henkilöille voidaan lisätä myös kuvatekstejä tai ajatusääniä.

Uusi laji

Jokainen ryhmä valitsee yhden oppilaan retkikunnastaan, joka on valmis esittämään uutta, vielä tunnistamatonta lajia. Muille ryhmille ei saa paljastaa valintaa. Ryhmät käyvät seisomaan riveissä neliön muotoisen alueen sivuille, kukin ryhmä omalle sivulleen. Ryhmän oppilaat laittavat silmät kiinni. Valitut oppilaat avaavat silmänsä ja tulevat neliön keskelle. Riveissä silmät suljettuina seisovat oppilaat alkavat kysellä kysymyksiä, joihin neliön keskellä olevat oppilaat vastailevat. Vastaajat saavat muuttaa ääntään ja keksiä vastauksia, jotka eivät välttämättä ole totta. Mikä riveistä eli retkikunnista tunnistaa eniten uusia lajeja?

Löydä aarre

Piirin keskelle laitetaan esineitä luokasta. Yksi oppilaista ajattelee jotain esineistä ja muut yrittävät arvata sen eli ”löytää aarteen” kysymällä kysymyksiä, joihin voi vastata kyllä tai ei.

Löytöretkeilijät

Yksi oppilaista tulee luokan eteen ja muuttuu savimöhkäleeksi. Kaksi oppilasta tulee ja muotoilee ”savesta” patsaan, joka esittää löytöretkeilijää. Tutkitaan patsasta ja keksitään, mitä se on tekemässä (esim. Löytöretkeilijä pitää hatustaan kiinni ettei kuutuulet puhalla hattua pois päästä).

Jaetaan ryhmille paperit, joihin ryhmä suunnittelee ja piirtää oman löytöretkeilijänsä kuvan. Kuvan ympärille kirjoitetaan tekstejä, joista ilmenee tietoja hahmosta esim. nimi, asuinpaikka, luonne sekä mitä löytöretkeilijä haluaisi tai yrittää löytää. 

Kuuma tuoli

Ryhmät esittelevät toisilleen keksimänsä hahmojen kuvat ja kertovat yksityiskohdista. Yksi ryhmän jäsenistä istahtaa tuoliin ja muuttuu löytöretkeilijäksi, jolta muut saavat kysellä lisäkysymyksiä. 

Kolme kuvaa

Ryhmät keksivät löytöretkelleen yllättävän käänteen sekä siihen tarvittavat sivuhenkilöt. Oppilaat harjoittelevat yllättävästä käänteestä kolmen stillkuvan sarjan, joka esitetään muille. Yksi ryhmän oppilaista toimii kertojana still-kuvaesityksessä. 

Löytöretki minuutissa (traileri)

Ryhmät kuvaavat tabletilla, kännykällään tai videokameralla minuutin mittaisen trailerin oman löytöretkeilijän löytöretkestä. Esitetään trailerit muille luokkakavereille. 

Löytöretkitarinat

Kiinnitetään luokan seinälle oppilaiden tekemät henkilökuvat löytöretkeilijöistä. Oppilaat kirjoittavat löytöretkistä oman tarinan, jossa voi halutessaan hyödyntää näkemäänsä, kuulemaansa ja oppimaansa löytöretkileikeistä.

KYLÄSSÄ YRITYSKYLÄSSÄ - yrittäjyysleikkejä

Parin viime viikon ajan koulupäivämme ovat keskittyneet yrittäjyyskasvatukseen. Olemme oppitunneilla tutustuneet esim. erilaisiin ammateihin ja työnhakuun, suunnitelleet perheen sekä työpaikan taloutta ja laskeneet palkkoja erilaisilla veroprosenteilla. Yrityskylävierailulla leikimme eri alojen ammattilaisia firmojen työntekijöistä johtajiin saakka. Näin saimme käytännön tekemisen kautta tietoa työnteosta erilaisissa yrityksissä ja työyhteisöissä sekä opimme markkinointia. Saimme myös maistiaisia palkanmaksun ja palkansaannin kauneudesta sekä verojen ja lainojen takaisinmaksun ”kauheudesta”.

Yrityskylä on peruskoulun kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisille suunnattu oppimiskokonaisuus työelämästä, taloudesta ja yhteiskunnasta. Oppimiskokonaisuus koostuu opekoulutuksesta, oppimateriaalista ja oppitunneista koulussa, sekä vierailusta Yrityskylän oppimisympärisöön. Yrityskylä Alakoulun oppimisympäristö on koululaisten oma yhteiskunta, pienoiskaupunki, jossa oppilas työskentelee omassa ammatissaan saaden palkkaa tekemästään työstä. Lisäksi oppilas toimii kuluttajana ja kansalaisena osana suomalaista yhteiskuntaa.

https://yrityskyla.fi

Yrityskylän opetusmateriaali ja -oppitunnit sekä koulupäivä Yrityskylässä olivat erinomaisesti suunniteltuja ja toteutettuja. Oppilaani olivat koko yrityskylä-projektimme ajan todella motivoituneita ja uskoisin heidän myös oppineen paljon yrittäjyydestä, työn hakemisesta ja työn tekemisestä erilaisissa työyhteisöissä.

• Yrityskylässä opimme viisasta ajattelua ja yhteistyötä vieraiden ihmisten kanssa.
• Yrityksen pyörittämisessä tärkeää on asiakkaiden palvelu ja kommunikointi.
• Työnteko on rankkaa, koska pitää pysyä aikataulussa.

Mikäli et luokkasi kanssa pääse Yrityskylään paikan päälle, voit halutessasi leikkiä seuraavia  yrittäjyysleikkejä omassa luokassasi.

Myy ja osta

Oppilaat leikkaavat itselleen kymmenen pientä paperilappua, joihin jokaiseen merkitään 1€. Oppilas valitsee pöydälleen jonkin koulutarvikkeen / esineen, jonka voisi leikisti myydä. Oppilas myös keksii hinnan tuotteelleen ja tekee hintalapun (1€-10€). Kun tuotteet ja hinnat ovat valmiina, luokassa saa lähteä hieromaan kauppaa luokkakavereiden kanssa. Aluksi voi myös jäädä oman kauppapöytänsä ääreen odottamaan ostajaa. Hinnoista saa tinkiä ja antaa alennusta. Kun saa ostettua jonkin tuotteen, se laitetaan omalle pöydälle ja hinnoitellaan haluamallaan tavalla. Yritetään käydä kauppaa niin, että rahat riittävät tai rahamäärä mahdollisesti jopa kasvaa.

Säästövinkkejä

Jakaudutaan pienryhmiin. Ryhmät saavat hetken miettiä eri tapoja säästämiseen. Esitetään tai kerrotaan muille ideoita vuoronperään, yksi ryhmä kerrallaan. Kuinka monta erilaista säästövinkkiä keksimme?

Jos saisin paljon rahaa...

Oppilas keksii, mitä tekisi, jos yhtäkkiä saisi paljon rahaa. Oma idea kerrotaan oman ryhmän muille oppilaille. Ryhmä päättää, minkä idean tai ideoiden yhdistelmän valitsee ja suunnittelee pysäytetyn kuvan aiheesta. Kuvalle tulee myös keksiä kuvateksti ja päättää, kuka ryhmästä kuvatekstin sanoo. Aluksi kuva esitetään muille, jotka saavat yrittää arvata, mistä kuvassa on kyse. Lopuksi ryhmä kertoo kuvatekstin. 

Minun yhteisöni

Liikutaan luokassa kävellen. Rakennetaan 3-4 oppilaan kanssa pikapatsas opettajan sanoman aiheen mukaan (esim. perheen lomamatka, koripallojoukkue, luokkakuva, koulun joulujuhla, some). Puretaan patsas, jatketaan kävelyä luokassa ja odotetaan open seuraavaa aihetta.

Kuinka voin palvella?

Työskennellään pareittain. Toinen oppilaista on palvelija, joka kysyy pariltaan: ”Kuinka voin palvella?” Toinen keksii tavan ja palvelija toteuttaa parhaansa mukaan parinsa toivomuksen.

Noudata sääntöjä

Jaetaan luokka muutaman oppilaan ryhmiin, jotka sopivat yhden säännön, jota ryhmässä tulee noudattaa (esim. kun ryhmän jäsen puhuu, muiden ryhmäläisten tulee heiluttaa kädellä toista korvaansa / ryhmän jäsenet liikkuvat hyppimällä yhdellä jalalla / ryhmän jäsenet puhuvat muille ylikohteliaasti...). Pidetään tavallinen oppitunti, jonka aikana kukin ryhmä osallistuu tunnin työskentelyyn noudattaen oman ryhmänsä sääntöä. Keskustellaan tunnin lopussa huomioista ja ryhmien erilaisista säännöistä.

Anna palautetta

Toinen pareista esim. piirtää paperille ja toinen seuraa vierestä. Seuraaja joko 

a) kehuu ja kannustaa piirtäjää tai b) antaa piirtäjälle rakentavaa kritiikkiä. Keskustellaan lopuksi, miltä palautteen antaminen ja saaminen tuntui.

Pidetään puhe

Keksitään yhdessä puheiden aiheita (esim. kouluruoka, kokeet, harrastus, kesä, luonnonsuojelu, karkit, joulu). Kirjataan taululle sanoja, joita aiheista tulee mielen. Arvotaan vapaaehtoisille jokin aiheista. Pidetään pieniä puheita keksityistä aiheista. Taululla olevia sanoja voi käyttää halutessaan puheensa tukisanalistana.

Meidän kaupunki

Keskustellaan yhdessä, millaisia paikkoja ja rakennuksia meidän kaupungistamme voisi löytyä. Ryhmitellään ja kirjataan paikat otsikoiden ”kuntapalveluita tai yrityksiä” alle. Sovitaan yhdessä, kuinka paljon palvelut maksavat (esim. koulu 1 000 000€, puisto 200 000€, sairaala 5 000 000€) ja kuinka paljon yritykset tuottavat vero-, vuokra-, ym. muita tuloja kaupungille (esim. jäätelökioski 100 000€, sähkölaitos 1 000 000€, kauppa 500 000€). Sovitaan myös hinta tieverkostolle eli kuinka paljon maksaa pala tietä (esim. 50 000€) kaupungin eri paikkojen välillä. 

Valitaan seuraavaksi, mitkä palvelut ja yritykset kaupunkiimme tulevat. Kaupungin tulisi pystyä maksamaan asukkailleen tarjottavat palvelut eri yritysten kaupungille tuomilla tuloilla (esim. puiston rakennuskulut voi maksaa vaikka vuokraamalla tontit kahdelle jäätelökioskille). Suunnittelussa tulee huomioida myös teiden rakentamisesta aiheutuvat kustannukset. Tavoitteena on siis rakentaa kaupunki, jonka rahat riittävät ilman lainaa pankista. 

Kun budjetti on valmis, piirretään valitut paikat / kohteet paperille ja leikataan irti. Tienpätkät voi esim. askarrella ruskeasta tai mustasta paperista. Rakennukset ja tiet sommitellaan ja kiinnitetään luokan seinälle. Keksitään yhdessä meidän kaupungillemme nimi.

Uusia ammatteja

1. Kirjoitetaan luokan taululle erilaisia, tuttuja ammatteja. Toinen pareista esittää jotain ammateista. Toinen pari arvaa, mitä ammattia luokkakaveri esittää, mutta keksii ammatille uuden nimen.
2. Keksitään yhdessä ja kirjoitetaan taululle aivan uusia ammatteja. Pienryhmässä suunnitellaan lyhyt esitys, jossa selviää, mitä uudessa ammatissa tehdään. Muut arvaavat, mistä uudesta ammatista oli kyse.

Vahvuuskone

Keksitään yhdessä erilaisia vahvuuksia ja kirjataan niitä taululle (esim. kohteliaisuus, rohkeus, auttavaisuus, reiluus, positiivisuus, suvaitsevaisuus, luovuus, rehellisyys). Yksi oppilaista tulee taululle ja laittaa vahvuuskoneen päälle sanomalla ääneen yhden vahvuuksista. Muut luokan oppilaat ”vahvistuvat” ja alkavat esittää vieruskaverilleen sanottua vahvuutta. Keskustellaan leikin lopuksi, miltä tuntui olla esim. rehellinen ja mikä vahvuuksista oli oma suosikki.

Haetaan töitä

Oppilaspari päättää työn / ammatin, johon haluavat hakea. Pari suunnittelee ja kuvaa yhdessä korkeintaan minuutin mittaisen videohakemuksen, jossa kertovat vahvuuksistaan ja miksi olisivat hyviä työssään. Haettavaa työtä / ammattia ei kuitenkaan hakemuksessa mainita. Katsotaan videohakemukset ja yritetään arvata, mihin työhön kukin pareista hakee. Videon sijaan hakemuksen voi myös esittää toisille oppilaille.

Suosittelupuhe

Oppilas päättää, mihin työpaikkaan aikoo hakea (esim. poliisi). Otetaan parit. Esitellään parille oma  tavoiteammatti. Suunnitellaan parille suosittelupuhe eli kerrotaan parille, miksi juuri hän olisi hyvä haluamaansa ammattiin.

Työhaastattelu

Sovitaan yhdessä muutama ammatti (esim. poliisi, kokki, opettaja, myyjä). Mietitään yhdessä ja kirjataan taululle, millaisia ominaisuuksia ja taitoja tarvitaan valituissa ammateissa. Luokasta valitaan vapaaehtoisia oppilaita esittämään työnhakijoita. Loput oppilaat jaetaan 3-4 oppilaan ryhmiin esittämään työhaastattelijoita. Jokaista ammattia kohtaan tarvitaan ainakin yksi haastatteluryhmä. Haastatteluryhmät keksivät ja kirjaavat muistiin 5 kysymystä, joilla pyrkivät saamaan selville työnhakijan soveltuvuuden haettavaan työhön. Yksi kysymyksistä voi olla esim. ”Miksi juuri sinut tulisi valita tähän työhön?” Työnhakijat taas valmistautuvat haastatteluun esim. miettimällä vahvuuksiaan ja kirjaamalla muistiin taitojaan ja erityisosaamistaan. Kun valmistelut on tehty, työnhakijat kiertävät jokaisen haastatteluryhmän tentattavana. Kierroksen päätyttyä haastatteluryhmät kertovat, ketkä tulivat valituiksi töihin. Keskustellaan lopuksi vielä yhdessä, millaiset seikat vaikuttivat valintoihin.

Työtodistus

Tutustutaan yhdessä tyhjään työtodistuspohjaan (esim. yrityskylän työtodistus). Jakaudutaan ryhmiin, joissa jokaisessa valitaan yksi kirjuri ja monta keksijää. Keksijät sanovat sanoja vuoronperään eli tuottavat työtodistukseen täytettävät tekstit sana kerrallaan. Kirjuri kirjaa sanellut sanat työtodistukseen. Verrataan lopuksi täytettyjä työtodistuksia.

Yritysleikki

Päätetään mitä yrityksiä luokkaan perustetaan (esim. kauppa, leffateatteri, pankki, vakuutusyhtiö, tehdas, lääkäriasema) ja missä ammateissa yrityksissä työskennellään (esim. johtaja, myyjä, pankkivirkailija, lääkäri, suunnittelija, tutkija, asentaja). Keskustellaan myös ammattien erilaisista työtehtävistä ja niiden haastavuudesta sekä sovitaan kuinka suurta palkkaa eri työtehtävissä ansaitaan. 

Jaetaan oppilaat eri firmoihin ja ammateihin. Yrityksen työntekijät keksivät firmalleen nimen ja tekevät firmalleen logon sekä sloganin (esim. ”lähiruokaa lähikaupasta”). Firmassa keksitään tuotteita / palveluita, joita yritys myy. Sovitaan työnjaosta ammattien kesken sekä suunnitellaan ja tehdään mainoksia sekä myyntipuheita, joiden avulla yrityksen tuotteet / palvelut saadaan parhaalla mahdollisella tavalla myydyksi. Firmat valmistavat tuotteita esim. piirtämällä ne paperille tai tarjoavat palveluja esim. järjestämällä työpaikkaliikuntaa, esityksiä, koulutuksia). 

Jokainen yritys lainaa pankista alkupääomaa esim. 500€, joka merkitään muistiin kirjanpitovihkoon. Firman jäsenten tulee pitää kirjaa taloudesta eli merkitä kirjanpitovihkoon kaikki yrityksen tulot ja menot. Kun yritys saa jonkin tuotteistaan / palveluistaan myydyksi, merkitään kirjanpitoon hankittu tulo. Kaikille yrityksen työntekijöille tulee myös maksaa palkkaa. Palkanmaksu tapahtuu opettajan ilmoittamana hetkenä, jolloin firman kirjanpitoon merkitään työntekijöiden yhteenlasketut palkat kulujen kohdalle. Mikäli firma tarvitsee lisää rahaa, voi sitä käydä lainaamassa pankista. Laina on myös leikin kuluessa maksettava takaisin, jolloin siihen lisätään 10% korko. 

Yritysleikin aikana työntekijät siis suunnittelevat, mainostavat ja valmistavat yhdessä tuotteitaan ja palveluitaan. Työntekijät vierailevat myös muissa yrityksissä ja ostavat firmalleen erilaisia tuotteita.  Jokaisen firman tavoitteena on tehdä voittoa. Leikin lopussa tarkastellaan yrityksen kirjanpitoja ja keskustellaan, kuinka firman ”pyörittäminen” sekä yhteistyö ja kaupankäynti muiden kanssa sujui.

DRAAMAKOULUTUKSET (syksy 2018)

LEIKKEJÄ KOULUN ALKUUN

Ensimmäiset koulupäivät pitkän ja helteisen kesäloman jälkeen tuovat oppilaiden ja opettajien arkeen suuren muutoksen. Kun vapaampi lomarytmi muuttuu työntäyteiseksi kouluarjeksi, on mielestäni toimivaa leikkiä kouluvuosi iloisesti ja motivoivasti käyntiin. Leikkiminen on lapselle usein se luontevin tapa innostua, työskennellä ja oppia yhdessä.

”KUN LEIKKI ON OSA KOULUTYÖTÄ, KOULUTYÖ SUJUU KUIN LEIKKI”

Meidän luokassamme lukuvuosi aloitetaan leikkimällä esim. seuraavia leikkejä:

Kesän lapset

Joku keksii ja sanoo ääneen, mitä lapset kesällä yleensä tekevät (esim. syövät jäätelöä). Esitetään kyseistä asiaa hetki omalla paikalla.

Tiedän, mitä teit tänä kesänä

Oppilaat miettivät jotain kesällä tapahtunutta asiaa ja keksivät siihen liittyen kolme vihjettä.

Kerrotaan parille yksi vihje kerrallaan. Pari yrittää arvata, mitä kesällä on tapahtunut.

Kesäkuvat

Valitaan oman mobiililaitteen kuvagalleriasta kuva, joka on otettu kesällä. Zoomataan kuvaa lähemmäksi niin, kuvasta näkyy jokin yksityiskohta. Muut yrittävät arvata, mitä kuvassa tapahtuu. Kuvan omistaja voi lopuksi kertoa enemmän kuvassa näkyvästä asiasta / tilanteesta.

Lomajuttuja 

Oppilas valitsee jonkin lomallaan tapahtuneen asian, jonka on valmis jakamaan muille. Kerrotaan asia luokkakaverille, joka kertoo myös oman juttunsa. Open merkistä vaihdetaan paria ja kerrotaan jutut uudelleen uusille kuulijoille. Omaa juttua saa kehittää ja muunnella, kun sitä kertoo eri kuulijoille. Myös liioittelu on sallittua. Lopuksi keskustellaan yhdessä kesälomasta ja kuulluista lomajutuista.

Keksi jatko

Oppilaat ottavat parit. Toinen pareista aloittaa kertomaan kesälomaan liittyvää asiaa. Open merkistä vuoro vaihtuu. Tällöin kuuntelija muuttuu kertojaksi ja keksii jatkon juuri kuulemalleen kesälomajutulle. 

Kesälomassa ärsyttävää on / Koulussa mahtavaa on

Keksitään pienryhmissä asioita, jotka kesälomalla ärsyttävät ja asioita, jotka tekevät koulusta mahtavan paikan. Ryhmät käyvät esittämänsä muille keksimänsä asian esim. patsaana. Joku ryhmästä sanoo ääneen patsaan nimen. Esitetään vuoronperään lomapatsaita ja koulupatsaita. Kuinka monta patsasta saadaan tehdyksi.

Runot menneestä kesälomasta ja tulevasta kouluvuodesta

Oppilaille jaetaan tyhjä paperi, jonka toiselle puolelle kirjoitetaan ylhäältä alaspäin sana: kesäloma ja toiselle puolelle sana: kouluvuosi. Oppilaat keksivät yksin tai yhdessä sanan jokaisesta paperille kirjoitetun sanan kirjaimista. Keksittyjen sanojen tulee muodostaa lause tai runo, jonka aiheena on kesäloma ja/tai kouluvuosi. Luetaan kaikki keksityt lauseet / runot ääneen. Keskustellaan lopuksi yhdessä lomasta ja koulusta. 

Yhdistävä tekijä 

Oppilaat päättävät parinsa kanssa, mikä tai mitkä asiat yhdistävät heitä. Muut yrittävät saada selville yhdistävän tekijän kysymällä parilta kysymyksiä. Kysymyksiin tulee pystyä vastaamaan joko kyllä tai ei.  

 

Kenen?  

Oppilaat valitsevat jonkin itselleen kuuluvan esineen (esim. kynä) ja antavat sen opelle niin ettei muut näe esinettä. Kun ope on saanut jotain jokaiselta, esineet laitetaan yhdelle pöydälle näkyvällä paikalla. Oppilaat arvuuttelevat vuorollaan, kenelle mikin esine kuuluu. 

Vaihtuva istumajärjestys

Yksi oppilaista sulkee silmänsä (ei saa kurkkia). Parillinen määrä muista oppilaista vaihtaa paikkojaan mahdollisimman äänettömästi. Oppilas avaa silmänsä ja yrittää järjestää oppilaat alkuperäiseen istumajärjestykseen. 

Kolme toivomusta

Oppilaat pohtivat aluksi ryhmissä ja sitten valitsevat yhdessä kolme toivomusta. Opettaja tai joku oppilaista esittää lampun henkeä, joka toteuttaa toivomukset, ainakin leikisti.

Aarteenetsintää

Valitaan omista koulutavaroista aarre (esim. pyyhekumi, viivotin), joka annetaan parille. Parit piilottavat aarteet eri luokkiin. Kun aarre on piilotettu, vaihdetaan luokkia. Kumpi löytää nopeimmin aarteen?

Sanaviesti

Luokka jaetaan suunnilleen yhtäsuuriin ryhmiin. Ryhmällä on tyhjä paperi sekä kaksi kynää. Opettaja sanoo sanan, jonka viimeinen kirjain määrittää seuraavan sanan alkukirjaimen. Yksi ryhmäläisistä kirjoittaa keksimänsä sanan paperille, jonka viimeinen kirjain määrittää taas alkukirjaimen seuraavalle sanalle. Mikä ryhmistä keksii ja kirjoittaa nopeimmin 10 eri sanaa? Sama oppilas ei saa kirjoittaa kahta peräkkäistä sanaa paperille ja jokaisen ryhmästä tulee keksiä ja kirjoittaa ainakin yksi sana.

Lauseviesti

Säännöt ovat samat kuin sanaviestissä. Oppilaiden keksiminen ja kirjoittamien sanojen tulee lauseviestissä kuitenkin muodostaa vähintään kuuden sanan mittainen lause.

LEIKKISÄÄ LUKUVUOTTA!

Lisää leikkejä löydät:
www.100leikinhaaste.blogspot.com

AURINKO, MAA, KUU - leikkejä YM-tunnille

Mitkä ovat vuodenajat? Miksi välillä on päivä ja miksi välillä yö?

Kauan kestää, että maapallo kiertää auringon ympäri?

Opiskelimme ympäristöopin tunnilla ajan laskemista maan ja kuun liikkeiden perusteella. Käsittelimme aihetta koulukirjaa lukien sekä vihkomuistiinpanoja tehden, katsoen opetusvideota sekä leikin ja draaman avulla.

VIDEO: ”Maan ja kuun liikkeet” (e-Oppi Oy)

Leikki ja draamatunnilla leikimme mm. 

Vuodenajat (hedelmäsalaatti)

Oppilaat jakautuvat neljään ryhmään (kevät, kesä, syksy, talvi). Leikkialueella on tuolit piirissä, joille oppilaat istuvat satunnaiseen järjestykseen. Ope menee piirin keskelle ja sanoo yhden vuodenajoista, jolloin kaikki kyseiseen ryhmään kuuluvat vaihtavat paikkaa. Ope yrittää ehtiä jollekin vapautuvista tuoleista ennen oppilasta. Se leikkijöistä, joka ei istuinta itselleen ehdi saada, toimii seuraavan vuodenajan ”huutajana” piirin keskellä. Vuodenajan sijaan voi myös huutaa: ”karkausvuosi”, jolloin kaikki vaihtavat paikkaa.

Kuukaudet

Kerrataan kuukaudet. Opetellaan, kuinka monta päivää kussakin kuukaudessa on käyttäen ”nyrkkisääntöä”. Luetellaan kuukaudet ja samalla siirretään sormea oman nyrkin rystyseltä toiselle. Tammikuu osuu rystysen päälle, helmikuu rystysten väliseen ”kuoppaan”, maaliskuu rystyselle jne. Heinä- ja elokuu osuvat samalle, reunimmaiselle rystyselle, jonka jälkeen vaihdetaan suuntaa ja jatketaan ”kuopan” kautta takaisin päin. Niissä kuukausissa, jotka osuvat rystysille on 31 päivää ja ne jotka osuvat rystysten väliseen kuoppaan vähemmän (eli 30 päivää tai 28/29 helmikuussa). Kun tekniikka on tuttu, ope sanoo jonkin kuukausista ja oppilaat yrittävät mahdollisimman nopeasti saada selville kyseisen kuukauden päivien määrän.

Yö - päivä

1-3 oppilasta muuttuvat auringoksi ja menevät piirin keskelle. Auringon kasvot hymyilevät ja loistavat kuin aurinko. Muut oppilaat esittävät piirissä maapalloa, joka hitaasti pyörii paikallaan akselinsa ympäri. Kun maapallon kasvot ovat kohti piirin keskellä olevaa, ”Naantalin aurinkona” loistavaa oppilasta, on kyseisellä maapallolla päivä. Kun kasvot ovat taas piirin keskustasta poispäin on maapallolla yö. Päivällä oppilas vastaa auringon hymyyn ja yöllä sulkee silmänsä ja leikkii nukkuvaa.

Aurinko, maa, kuu

Jakaudutaan 3 oppilaan ryhmiin. Yksi ryhmän oppilaista on aurinko, yksi maa ja yksi kuu. Mikäli luokan oppilasmäärä ei ole kolmella jaollinen, voi ryhmään lisätä yhden oppilaan, joka on esim. selostaja. Annetaan ryhmille erilaisia tehtäviä, joissa esiintyvät aurinko, maa ja kuu. Kaikki ryhmät suorittavat tehtäviä yhtäaikaa. Ryhmä saa valita draamatyötavan / tyylin, jota tehtävässä käyttää (esim. patsaat, vuoropuhelu, mainos, tietoisku). Osa ryhmän suorituksista voidaan myös esittää muille. Tällöin joku ryhmästä toimii selostajana, joka kertoo katsojille esityksessä ilmenevät faktat (esim. kuu kiertää maapallon ympäri kuukaudessa).

Tehtäviä:

a) vuosi, kuukausi, vuorokausi 

b) vuodenajat

c) auringonpimennys

d) kuunpimennys

e) kuun vaiheet (uusikuu, sirppi, puolikuu, täysikuu) 

NYT ON AIKA ILMOITTAUTUA DRAAMAKOULUTUKSEEN!

DRAAMAKASVATUS 1 LA 14.4.2018, klo 11-14

KESÄKURSSIT:

DRAAMAKASVATUS 1 MA 4.6.2018, klo 11-14

DRAAMAKASVATUS 2 TI 5.6.2018, klo 11-14

DRAAMAKASVATUS 3 KE 6.6.2018, klo 11-14

Kurssit järjestetään Ruoholahdessa, Helsingissä

DRAAMAKASVATUS 1 -kurssilla tutustutaan monipuolisesti draamakasvatuksen työtapoihin. Kurssilla pohditaan leikin ja draaman mahdollisuuksia ja haasteita koulussa. Kurssilla harjoitellaan draamaseinän käyttöä ja herätellään ajatuksia siitä, miten leikistä ja draamasta voi tulla osa luokan omaa toimintakulttuuria. Tämän kurssin jälkeen sinulla on taskut täynnä keinoja draamakasvatuksen toteuttamiseen koulussa!

DRAAMAKASVATUS 2 -kurssilla tutustutaan prosessidraamaan sekä teatteriprojektin tekemiseen koulussa. Kurssimateriaaliin sisältyy yksi valmis näytelmäkäsikirjoitus.

DRAAMAKASVATUS 3 -kurssilla tutustutaan improvisaatioon sekä impron mahdollisuuksiin osana opetusta ja oppimista.

ILMOITTAUTUMISET & TIEDUSTELUT:

openleikkikoulu@gmail.com
www.openleikkikoulu.simplesite.com

LUE LISÄÄ:

www.facebook.com/openleikkikoulu

100 LEIKIN HAASTE

100leikinhaaste.blogspot.fi

Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi aloitimme oppilaitteni kanssa leikkihaasteen syyslukukaudella 2017. Olemme etsineet, keksineet, löytäneet, leikkineet sekä kirjanneet muistiin leikkejä, joita on nyt jo yli 100.  Tällä viikolla olemme leikkineet erityisesti äidinkielen tunneilla.

Numeraali-ryhmät

Jokainen luokan oppilas valitsee numeron 1-10. Leikissä liikutaan luokassa ja yritetään löytää muut saman numeron valinneet oppilaat. Leikissä liikutaan rauhallisesti ja ääneti. Numeroa ei saa sanoa eikä myöskään näyttää sormilla.

Mitä tänään siis leikitään? Sen voit käydä valitsemassa 100-LEIKIN HAASTE -blogin yli sadasta erilaisesta leikistä.

LEIKKI PÄIVÄSSÄ SAA HYMYN HUULILLE!

100leikinhaaste.blogspot.fi

SEIKKAILU SUOMESSA - koulunäytelmä 30 päivässä

Suomen 100v-juhlavuoden kunniaksi lukuisilla maamme kouluilla valmistauduttiin vuoden 2017 itsenäisyysjuhlallisuuksiin luultavasti huolellisesti sekä pitkään ja hartaasti. Huolellisia oltiin myös meidän koulullamme, vaikka päätimmekin lopullisesti suuren juhlanäytelmän tekemisestä vasta noin kuukausi ennen virallista juhlapäivää. Mahtavassa ja yhteisöllisessä projektissamme oli mukana paljon koulumme lapsia ja opettajia aina eskareista viitosluokkalaisiin saakka. 

Ideamyrsky ja käsikirjoitus

Aloitimme projektin suunnittelun yhdessä koulumme opettajien kanssa ja sovimme esityksen tapahtumapaikoista ja -tapahtumista sekä tulevasta työnjaosta. Alkusykäyksenä projektille toimi Tove Janssonin ”Kuka lohduttaisi Nyytiä” -tarina, josta saimme ideoita omaan projektiimme sekä innostuksen näytelmän tekoon.  Teemana ystävyys ja sen tärkeys meille kaikille sekä myös osa tapahtumapaikoista löytyvät Seikkailu Suomessa -näytelmästämme, kuten myös Nyytiklassikosta.

Kaupunki, järvi sekä onnellinen loppu, jossa kaikki esiintyjät juhlivat yhdessä, toimivat eräänlaisina näytelmämme rakennuspalikoina. Kyseiset kohtaukset olivat koulumme pienempien oppilaiden ja heidän opettajiensa käsialaa. Kohtausta, jossa kohdataan jännittävä mörkö, suunniteltiin taas viitosten kanssa jo jonkin aikaa ennen käsikirjoittamista. Mörön kohtaamiseen lisättiin jännitystä häikäilemättömän mörön apurin muodossa.  Seikkailu Suomessa -näytelmässä vielä mörköäkin pelottavampi oli nimittäin mörön ilkeä hännän tupsu, joka jahtasi päähenkilöitä ympäri näyttämöä heti sen jälkeen, kun päähenkilöt olivat mörön taltuttaneet ja kuvittelivat, että paha oli saanut palkkansa. No, loppujen lopulta myös ilkeä mörön hännänpään tupsu saatiin aisoihin ja seikkailu pääsi etenemään kohti onnelllista loppuaan.

Näytelmän käsikirjoitus ideoitiin ja kirjoitettiin kolmessa päivässä. Kaikki halukkaat viidesluokkalainen pääsivät ideointiin mukaan. Vietimme keskiviikkona ja torstaina useita tunteja koulumme musaluokassa, jossa suurin osa seikkailunäytelmän juonenkäänteistä syntyi. Oppilaat halusivat näytelmään sadunomaisuutta ja päähenkilöt muotoutuivatkin hieman peikkomaisiksi, isokorvaisiksi ja hassuiksi hahmoiksi. Tarinassa oli mukana myös kartta, jota seuraamalla päähenkilöt seikkailivat halki Suomen. Matka eteni pohjoisesta etelään pienestä Kostamon kylästä, Oulun Rotuaarin, Kuopion torin ja Saimaan kautta Suomenlinnaan. Seikkailun päähenkilöt etsivät anastettuja kultakolikoitaan ja matkallaan kohtasivat mm. puhuvia eläimiä, savolaisia viäräleukoja sekä pelastautuivat kammottavan mörön kynsistä. 

Koska aikaa ensi-iltaan oli vain 30 päivää, dramatisoin oppilaiden ideoiden perusteella käsikirjoituksen, joka julkaistiin näytelmäprojektin muille työryhmille perjantaina eli kaksi päivää aloittamisen jälkeen. Aikataulun kireyden vuoksi oli tällä kertaa järkevää, että aikuinen viimeisteli käsikirjoituksen valmiiksi. Tarinan idea ja juoni olivat siis oppilaiden keksimiä ja sain kivasti sisällytettyä myös oppilaiden kirjoittamia repliikkejä käsikirjoitukseen. Mikäli aikataulu olisi ollut löyhempi, olisivat oppilaat voineet tuottaa koko käsikirjoituksen alusta loppuun saakka itse esim. koulun valinnaiskursseilla.

Roolit ja tehtävänjako    

Näytelmäprojektin toteutuksen päävastuussa olivat koulumme viidesluokkalaiset, joten näytelmän merkittävimmät tehtävät jaettiin viitosten kesken. Koulumme pienempien oppilaiden, eskareiden ja ykkös-kakkosten tehtävänä oli tuottaa näytelmäämme näyttäviä joukkokohtauksia.   

Jokaisella viidennen luokan oppilaalla oli mahdollisuus esittää toiveensa roolinsa tai tehtävänsä suhteen. Osalle oppilaista oli itsestään selvää, että roolissa näyttelemisen sijaan oma tehtävä tulee saada hoitaa kaukana esiintymislavalta esim. kuvittajana, puvustajana, maskeeraajaana tai kertojana. Ne oppilaista, jotka roolia halusivat, ja niitä oli runsaasti, saivat vielä pohtia roolinsa ”suuruutta”. Riittäisikö pieni rooli esim. metsän eläimenä ilman vuorosanoja vai oliko tähtäin jopa näytelmän päärooleissa. Mikäli pääroolit kiinnostivat, oli oppilaan myös valittava toinen roolivaihtoehto, jos ei tulisikaan päärooliin valittua. Roolitoiveet jakautuivat mukavan tasaisesti, joten lopullinen näytelmän roolitus syntyi melko vaivattomasti ja nekin oppilaat, jotka eivät pääroolin päässeet, olivat lopulta tyytyväisiä saamaansa rooliin. Kaikkiin rooleihin valittiin kaksoismiehitys, josta on suuri apu harjoituksissa sekä esityksissä, mikäli joku sairastuu. Kaksoismiehityksen avulla myös useampi oppilas pääsi työskentelemään näyttelijän tehtävässä.

Yhteisohjaajuus

Näytelmäharjoituksissa ohjaaminen tapahtui opettajan ja oppilaiden yhteistyönä. Aluksi harjoituksia ohjasi opettaja. Näyttelijöillä eli oppilailla oli kuitenkin mahdollisuus vaikuttaa ja ehdottaa ideoita kohtauksien sisältöön ja toimintaan liittyen. Pikkuhiljaa ohjausvastuu siirtyi enemmän ja enemmän opettajalta oppilaille ja loppujen lopuksi kohtauksia ohjasivat oppilaat itse ilman opettajan jatkuvaa läsnäoloa. Koska näytelmämme rooleissa oli tuplamiehitys, pääroolien näyttelijät saattoivat esimerkiksi harjoitella kohtauksiaan yhdessä niin, että puolet näyttelijöistä keskittyi näyttelemiseen ja puolet istui sivussa ohjaten näyttelijäpariaan.

Kaksi roolia-neljä näyttelijää 

Valitaan kohtaus näytelmästä. Kahden näyttelijän sijaan kohtausta näyttelee tuplamäärä eli neljä näyttelijää. Näyttelijät toimivat rooleissa yhtä aikaa. Vuorosanat sanotaan joko yhteen ääneen tai vuoronperään parin kanssa. Kohtaus voidaan aloittaa myös kahdella näyttelijällä ja ohjaajan merkistä näyttelijät vaihtuvat keskellä kohtausta. Voidaan harjoitella myös niin, että toinen näyttelijäpareista toimi näyttelijänä ja toinen pari dubbaa vuorosanoja. 

Tekniikka  

Koulumme viidesluokkalaisista löytyi useita oppilaita, jotka olivat erityisen kiinnostuneita näytelmätekniikasta: valoista, äänestä sekä taustakuvien projisoinnista. Tekniikkaryhmä loi näytelmäämme valaistuksen sekä vaikuttavat äänitaustat. Äänimaisemien teossa hyödynnettiin internetin tarjontaa, mutta oppilaat nauhoittivat osan äänistä myös itse.  Esimerkiksi mörön murina oli nerokkaasti luotu koulumme kaikuisassa portaikossa, jossa oppilaat raahasivat tuolia ja nauhoittavat syntyneen äänen. Tuolilla tehty mörön ääni muistutti jollain tavalla ison kissapedon hyvin matalaa murinaa. Kun kyseinen ääni toistettiin koulumme salin kaiuttimista mörön hiipiessä lavalle, oli tunnelma mörkömäisen jännittävä.

Puvustus ja maskeeraus 

Näytelmäharjoitusten pyöriessä näyttelijöiden pukuja sekä meikkejä / maskeja suunniteltiin ja valmisteltiin niin koulumme pukuvarastossa kuin paperilla. Puvustajien ja maskeeraajien kiireisin työvaihe osui luonnollisesti juuri ennen esityksiä. Kun aamuesityksemme alkoi klo 8.30, maski oli jo täydessä työn touhussa ennen kello kahdeksaa, jotta kaikki näytelmän satu-, ihmis- sekä eläinhahmot saatiin maskeerattua ajoissa.

Kuvittajat

Näytelmän lavastuksena toimineet taustaprojisointikuvat syntyivät kuvittajaoppilaidemme kynistä ja siveltimistä. Kun käsikirjoitus valmistui, kuvittajaksi halunneet oppilaat työskentelivät hyvin itsenäisesti heille annetun tehtävälistan mukaan. Kuvittajilta syntyi upeita taustakuvia esim. metsä-, kaupunki-, tori- sekä Saimaa- ja Suomenlinna -kohtauksiin. Paperikuvat kuvattiin iPadeilla ja digitoidut kuvat liitettiin osaksi näytelmän taustakuvia pyörittänyttä PowerPoint -esitystä.

Nikkarit

Puvustajien kanssa yhteistyössä toimi oppilasryhmä nikkarit, joiden tehtävä oli rakentaa näytelmässä tarvittavaa rekvisiittaa. Esimerkiksi pääosan esittäjille tehtiin peikkomaiset korvat hiuspannoista ja superlonista sekä torikauppiaille myyntitiskit tyhjistä näkkärilaatikoista ja narusta. Makkaranmyyjän nakkeja varten täytettiin sukkahousuja pumpulilla sekä Saimaannorpille maalattiin hauskat puvut makuupusseista. Seikkailua varten leikattiin lisäksi pahvista ja maalattiin kymmeniä ”kultakolikkoja”.

     

Musikantit ja laulajat

Seikkailu Suomessa -näytelmän musiikkiosuuksista vastasivat oppilaista koostuva bändi sekä opebändi. Oppilasbändi soitti näytelmän kartta- / siirtymäkohdissa jo aiemmin syksyllä harjoiteltua sävelmää, josta lyhyellä varoitusajalla tehtiinkin näytelmän tunnusmusa. Kokosin syksyllä myös opebändin, joka alkoi harjoittelemaan Anssi Tikanmäen Maisemakuvia Suomesta tuttua ”Kiutaköngäs”-kappaletta. Kappale oli tarkoitus esittää koulun Suomi100-juhlaviikolla, mutta loppujen lopuksi kappale sopi mukavasti näytelmään ja ykköskakkosten kukkaistanssikohtaukseen. Näytelmän loppukohtauksessa koko esiintyjäkaarti lauloi yhdessä juhlalaulun ”On Suomi meidän maamme”. Jättikuoroomme osallistuivat esiintyjien lisäksi myös muutkin työryhmät aina maskeeraajista kuvittajiin asti. Näytelmässämme ensiesitettiin lisäksi keväällä 2017 oppilaiden kanssa yhdessä sävelletty ja sanoitettu kappale, joka kertoi kertoi yksin jäämisen vaikeudesta ja ystävyyden tärkeydestä. Näytelmämme antoikin mainion esiintymisalustan monelle niin oppilaiden kuin opettajienkin musiikkiesitykselle, jotka oli laitettu vireille tai tehty valmiiksi ennen kuin seikkailu Suomessa näytelmää oli edes alettu suunnitella.

Viimeinen viikko: näytelmäharjoitukset vs oppitunnit (100-0) 

Yleensä projekteissa, joissa olen ollut mukana, kaksi viimeistä viikkoa ovat sitä kiihkeintä ja kiireisintä näytelmän esityskuntoon hiomisen aikaa. Koska alkuperäinen aikataulumme oli tällä kertaa hyvin tiukka, aikaa näytelmän tekemiseen oli siis vain noin kuukausi, esitystä viimeisteltiin salissa vain yhden viikon ajan. Tuon viikon aikana salin tekniikka,  äänet, valot ja taustaprojisointi viimeisteltiin sekä näyttelijät harjoittelivat virallisella esiintymislavalla. Projektissamme oli esiintyjä noin 200, joten esityksen viimeistelyviikkoa varten oli tärkeää tehdä melkoisen tarkka aikataulu salin käytölle. Viimeisellä harjoitusviikolla koulu käytännössä pyöri ainoastaan tulevan näytelmän ympärillä eli perinteisiä oppitunteja ei juurikaan pidetty. Itse esimerkiksi vietin koko viimeisen viikon koulumme salissa ohjaten siellä näytelmä- ja tekniikkaharjoituksia. 

Eräs aikataulua sekoittava yllätys viimeiseen viikkoon pääsi kuitenkin mahtumaan. Salin iltakäyttövuorot oli peruttu vasta keskiviikosta alkaen, joten kahtena päivänä roudattiin salin näyttämöä ja tekniikkaa aamulla esityskuntoon ja purettiin iltapäivällä sali taas liikuntakäyttöön. Kun koululla lähdetään suunnittelemaan isoa näytelmää tms projektia, jota esitetään koulun liikuntasalissa, on syytä hyvissä ajoin varmistaa, että ainakin viimeinen viikko koulun salissa on varattu vain esitysryhmän käyttöön.

- Onkohan tämä oikea tie?
- No, suattaahan tuo ollakkii. Tai voehan tuo olla viäräki tie. Kyllä, jompi kumpi sen pittää olla... kaet.
- Olenko minä siis oikealla tiellä?

- No, empähä tiijä. Se kyllä voep olla tuo vasennii... ehkä. 

- Kyllä työ näellä ohjeilla perille löyvvätte. Hyvvee matkoo!

Onnellinen loppu!

Projektin käsikirjoittamiselle ja harjoittelulle varatusta lyhyestä ajasta huolimatta pääsimme perille määränpäähämme ja juhlanäytelmämme valmistui aikataulussa. Töitä tosin oppilaiden ja opettajien kanssa paiskittiin oikein olan takaa. Lopputulos oli upea, oppilaiden kädenjälki näkyi ja ääni kuului. Seikkailu Suomessa -näytelmästä tuli todella paljon tekijöidensä näköinen. Omasta mielestäni sekä monen muunkin työryhmässämme sekä näytelmässä katsojana toimineen mielestä juhlanäytelmästämme tuli suorastaan loistava.  Seikkailu Suomessa -näytelmämme oli upea osoitus siitä, mitä oppilaslähtöisellä työskentelyllä voi saavuttaa. 

Näytelmät sekä muutkin koulussa tapahtuvat projektit, joissa on mukana useampien luokkien oppilaita ja opettajia, ovat se suola, joka saa minun opettajanarkeni maistumaan parhaalta. Projektien myötä yhteisöllisyys koulussa kasvaa ja talon ihmiset oppivat tuntemaan toisiaan paremmin. Projekteissa usein opitaan myös sellaisia taitoja ja asioita, jotka jokapäiväisessä luokkahuoneessa tapahtuvassa opiskelussa jäävät usein oppisisältöjen varjoon. Seikkailu Suomessa tosin opetti tekijöilleen esim. Suomen maantietoa ja murteita sekä teatterintekemiseen liittyviä esitys- ja draamataitoja. Näiden lisäksi opittiin tärkeitä elämäntaitoja, kuten vuorovaikutus- ja sosiaalisia taitoja sekä toisten työn huomioimista ja arvostamista.

Suuri kiitos kaikille näytelmässämme seikkailleille oppilaille ja opettajille. Joskus näytelmän voi tehdä lyhyessäkin ajassa esim. dramatisoimalla tutun kirjan tai sadun koulun näyttämölle. Tutun tarinan kautta voi toisaalta myös suunnitella aivan uuden tarinan, kuten me tällä kertaa teimme. Kiitos kuuluu siis myös Tove Janssonin koskettavalle Nyytitarinalle, koska sen vuoksi innostuimme alunperin tekemään omaa näytelmäämme.