Leikki on osa koulutyötä

Leikki on osa koulutyötä

maanantai 4. elokuuta 2025

PALAILLAAN LOMALTA YHDESSÄ PELAILLEN - Leikkejä lukuvuoden alkuun 2025

PALAILLAAN LOMALTA YHDESSÄ PELAILLEN

Leikkejä lukuvuoden alkuun 2025


Lomafiilis päällä kun koulumaailmaan taas hyppää, tietää varmasti, että kouluarki maistuu aluksi hieman happamalta. Siitäkin huolimatta, vaikka itse olen aina koulusta tykännyt niin koululaisena vuosia sitten ja nykyään opettajana. Loman rytmi ja paino ovat niin erilaisia kuin se kuorma, joka esim. opettajan selkään ladataan työpäivien aikana. Sen huomaa heti ensimmäisenä koulupäivänä, kun lomalla latautuneet akut vilkuttavat varoitusvaloa työpäivän jälkeen. Sama tunne on taatusti myös oppilailla, joilta yhtäkkiä taas vaaditaan kirjoittamista, laskemista, lukemista, päättelemistä, yhteistyötä ja vuorovaikutusta muiden kanssa. 


Osalle oppilaista kouluun lähtö on toki todella odotettu juttu, jolloin pääsee pitkän tauon jälkeen luokkakavereiden kanssa touhuamaan. Osalle taas loman lopun häämöttäminen saattaa saada jo aikaan vilunväristyksiä ja kyyneliä silmäkulmaan. Näinhän se menee… mielipiteet jakautuvat, mutta valitettavan usein olen kuitenkin kuullut, että koulussa on tylsää tai että onko kouluun pakko mennä? Tuohon jälkimmäiseen eli kouluunmenoon olisi vaan totuttava, mutta tuolle ensimmäiselle voisi kyllä tehdä jotain!


Kun jotain mukavaa loppuu, pitäisi sen, joka alkaa, olla jotain kivaa, jotta mukavan loppuminen ei harmittaisi, ärsyttäisi tai koskettaisi niin paljon. Opiskelu koulussa on yleensä aikataulutettua ja pitää pääasiassa sisällään sellaisten tehtävien tekemistä, jotka ovat muiden määräämiä. Kun oppimista joutuu suorittamaan, se tuntuu väkisinkin raskaalta. Mikäli oppimisen ja opiskelun polkuun pääsee vaikuttamaan, oppilas yleensä on motivoituneempi koululainen. 


Lomalla oppilaat saavat usein tehdä asioita, jotka kiinnostavat tai jotka on itse päässyt valitsemaan. Saa käydä uimassa ja ehkä mökillä, saa syödä jätskiä ja valvoa myöhempään, on aikaa leikkiä ja pelata jne. Kun näitä asioita saa tehdä, tuntuvat ne mukavammalta ja omimmalta kuin jos kyseisiä juttuja joutuisi tekemään jonkun muun käskystä. Uskon, että jätskikään ei loputtomasti maistu makealta, mikäli joutuu syömään aina samaaa makua, kun käsketään!


Koulun alkuun voisi yrittää ujuttaa asioita, joissa oppilas on mukavuusalueella, asioita joita lapsi saa ja haluaa tehdä. Jos oppilaan saa innostumaan jostain kouluasiasta esimerkiksi pelaamisen tai leikkimisen kautta, voin sanoa kokemuksesta, että oppimistakin on mahdollista tuolloin saavuttaa. Ehdotan siis lukukauden alkuun työskentelyä, jossa yhdistyvät oppilaita innostavat jutut sekä sopivassa määrin opetussuunnitelman tavoitteiden mukaiset, open valitsemat oppisisällöt.


Seuraavassa leikkejä, jotka ovat saaneet innoituksensa oppilaille tutuista peleistä, leffoista tai kirjoista.


JOKU KESKUUDESSAMME

Keksitään osallistujille tuttu aihe (esim. Super Mario, Aku Ankka -lehti, lastenohjelmat, kotieläimet). Osallistujat keksivät itselleen aiheseen liittyvän hahmon / roolin. Osallistujat istuvat silmät kiinni, jolloin ope / ohjaaja tuo yhdelle oppilaalle lapun, jossa lukee johonkin muuhun aiheeseen liittyvä hahmo (esim. susi eli petoeläin). Osallistujaryhmä aluksi jähmettyy hahmoksi / rooliksi, jonka aikoo ottaa. Lapun saanut oppilas jähmettyy ohjaajan määrittelemäksi hahmoksi. Open merkistä avataan silmät. Tässä vaiheessa saattaa hyvin olla jo nähtävissä, kuka kuuluu eri heimoon kuin muut. Lähdetään hitaasti liikkeelle open merkistä. Liikkeeseen voidaan halutessaan lisätä myös ääni. Hahmot tervehtivät toisiaan roolissa. Arvataan lopuksi, kuka ei kuulunut joukkoon. HUOM! Oppilaita voi ohjeistaa, että esiintyvät aluksi roolissaan hieman ”kevyemmin” ja lisäävät leikin edetessä rooliin ”tunnetta”. Toki leikkiä voi myös ilman arvaamista ja katsoa, kuinka eri rooleissa olevat oppilaat toisensa kohtaavat.


IMPOSTORIT

Osallistujat laittavat silmät kiinni. Ohjaaja jakaa jokaiselle roolikortin. Avataan silmät ja vilkaistaan kortti niin, ettei kukaan muu näe kortin kuvaa. Kortti kertoo oppilaalle hänen roolinsa: CREWMATE tai IMPOSTORI. Oppilaat lähtevät kävelemään tilassa. He vaihtavat kohdatessaan kortteja ja vilkaisevat saamaansa korttia jälleen niin, ettei kukaan näe, mikä rooli kortissa on. Kortit vaihdetaan vielä uudestaan eli jokainen saa alkuperäisen korttinsa takaisin. Korttien vaihdossa selviää, onko Impostori jähmettänyt sinut!

Jähmettyminen alkaa vaikuttaa n. 10 askeleen viiveellä, jolloin on vaikeampi arvata, kuka Impostorikortin näytti. Kun luokkaan on alkanut ilmestyä jähmettyneitä pelaajia, voi joku vielä liikkuva Crewmate nostaa kätensä ja huutaa: ”Äänestys!” Tällöin kokoonnutaan yhteen ja pelaajilla on 1 minuutti / tiimalasi aikaa kertoa, ketä epäilee Impostoriksi ja miksi. Minuutin kuluttua äänestetään osoittamalla yhtäaikaa kohti sitä oppilasta, jonka luulee olevan Impostori. Mikäli enemmistön osoitukset osuvat oikeaan, Crewmatet voittavat ja Impostori häviää.


Leikkiin voidaan lisätä myöhemmin myös JOKERI ja HIILERI. Jokerin tehtävä on käyttäytyä epäilyttävästi ja saada muut uskomaan, että on Imppo, vaikkei oikeasti olekaan. Kun Jokeri- ja Crewmate -kortit kohtaavat, niitä ei vaihdetakaan takaisin vaan Jokerin rooli vaihtuu. Hiileri voi myös käydä näytämässä korttinsa jähmetetylle pelaajalle, joka muuttuu tuolloin haamuksi ja pääsee tekemään tehtäviä. 


Luokan pöydiltä löytyy erilaisia tehtäviä, joita pelaajien tulee käydä tekemässä kesken pelin. Aina kun on saanut yhden tehtävän tehtyä/tarkastettua, lähdetään taas kiertelemään tilassa joksikin aikaa. Tehtävien ratkaisut löytyvät myös luokasta. Crewmatet voittavat, jos he ehtivät tehdä kaikki tehtävät, ennenkuin Impostori jähmettää kaikki. Tehtävät voivat olla mitä tahansa koulutöitä, esim. tehtäviä monisteista tai oppikirjoista.


AVATTARET / PELIHAHMOT

Keksitään ja luodaan itselle pelihahmo / avatar. Tehdään hahmolle keräilykortti, jossa on tietoja hahmosta, esim. nimi, erityisvoimat, ryhmä… Piirretään korttiin lisäksi pelihahmon kuva. Esitellään omat pelihahmot luokkakavereille ja keskustellaan niistä. Omilla pelihahmoilla voi leikkiä erilaisia arvausleikkejä esim. 

  • Arvaa hahmo, jota esitän
  • Arvaa hahmo kysymysten avulla
  • Järjestäkää hahmojen oppitunti
  • Hahmohippa

POKEPIILO

Jaetaan luokka neljään ryhmään. Jokaisessa ryhmässä esitellään toisille omat, aiemmin keksityt pelihahmot. Ryhmä päättää yhdessä nimen omalle tiimilleen. Kaksi ryhmistä menee piiloon ja kaksi ryhmää toimii etsijöinä. Hahmon saa napattua piilosta, jos sen löytää kaksi etsijää eli kannattaa tehdä yhteistyötä. Mikäli joku hahmoista on niin hyvässä piilossa, ettei hahmo löydy määräaikaan mennessä, etsintää jatketaan kahdella parilla eli nappaamiseen vaaditaan 4 oppilasta. Kun kaikki on löydetty, ryhmät saavat tehdä hahmoilla vaihtokauppaa. Päätös vaihdosta tulee olla yhteinen, kaikki tulisi ottaa neuvotteluun mukaan. Vaihtokaupan reilussa toteutuksessa saatetaan tarvita ryhmästä riippuen open apua. Mikäli jonkun hahmon löytämiseen on tarvittu 4 oppilasta, voi tällaisella hahmolla saada vaihdettua omalle ryhmälle kaksi hahmoa, joiden etsimisessä vaadittiin 2 oppilasta.


MINE OLEN…

Rakennetaan yhdessä Mine-maailma. Yksi osallistujista tulee avoimeen tilaan luokassa ja esim. sanoo: ”Mine olen talon ikkuna”.

Oppilas jähmettyy samalla ikkunaksi. Seuraava oppilas keksii jotain muuta, joka liittyy edellisiin ”jähmetyksiin” ja esim. sanoo:” Mine olen kukka, joka näkyy ikkunasta”. Jatketaan, kunnes kaikki oppilaat ovat mukana Mine-maailmassa.

Leikissä voidaan myös sopia etukäteen, mitä / minne ollaan rakentamassa, esim. Rakennetaan silta joen yli.


LOMALEIKIT

Keskustellaan oppilaiden kanssa leikeistä, joita lomalla on leikitty. Kokeillaan, voisiko joitain leikeistä leikkiä myös koulussa, esim. välitunnilla tai oppitunneilla. Keksitään yhdessä, mitä leikeissä voisi oppia tai lisätään leikkiin oppimisen elementti (esim. Leikitään, että hypitään trampalla. Sovitaan, mikä alue luokassa on leikisti tramppa. Esitetään ja opetetaan toisille  temppuja, jotka sopivat luokkatrampalle. Hypitään luokkatrampalla ja luetellaan samalla joka hypyllä jokin eläin, A-kirjaimella alkavia sanoja jne.


TAIKASAUVAT

Keskustellaan aluksi ohjelmista, peleistä tai kirjoista, joissa käytetään taikuutta ja taikasauvoja. Luodaan yhdessä oma taikamaailma. Osallistujat voivat valita tai jos on enemmän aikaa, tehdä omat taikasauvansa. Myös oma kynä kelpaa taikasauvaksi. Keksitään ja testataan pareittain tai  pienissä ryhmissä taikasauvoja ja loitsuja. Esitellään taikoja muille. Jos innostusta talkoihin riittää, voidaan keksiä pieni esitys / näytelmä, jossa taikasauvat ovat käytössä.


LOMASATU

Keksitään ja kerrotaan satuja, joka kertovat yhdessä valitun hahmon lomasta. Hahmon voi ottaa esim. elokuvista, peleistä ja kirjallisuudesta. Satua varten kerätään aluksi aiheita oppilaiden omista lomakokemuksista. Lomajuttuja kirjoitetaan ja piirretään pienille lapuille tai vihkoon, joista ne kootaan luokkaan ”loma”-seinäksi. Kun seinä on täynnä lomajuttuja, valitaan hahmo ja joku oppilaista aloittaa sadun, sanoilla ”Olipa kerra… esim. Harry Potter, joka oli lomalla. Oppilas voi valita lomaseinältä yhden jutun ja kertoa satua käyttäen tätä ideaa… esim. Harryn loma suuntautui Ahvenanmaalle, jonne hän lensi luudalla. Sadussa saa ja on tarkoitus yhdistää faktoja oppilaiden lomakokemuksista ja fiktiota / mielikuvitusta. Lomaseinää voi halutessaan täydentää pikku hiljaa uusilla lomamuistoilla, jotka palaavat mieleen.


PAKOHUONE

Ideoidaan pienryhmissä pakohuone. Tilana tulee käyttää omaa luokkaa. Ryhmä kehittää pakohuoneen tehtävät / ratkaistavan ongelman. Muut luokkakaverit testaavat pakohuonetta.

Pakohuonetehtävät tulisi saada ratkaistua ennen kellon soittoa!



maanantai 6. tammikuuta 2025

LEIKKI ON PARAS!

LEIKKI ON PARAS!

Ensimmäinen puoli vuotta uudessa työpaikassa on sujunut pääasiassa kuin leikki. Toki aina, kun uuteen kouluun siirtyy, on opella aluksi totuttelemista talon tavoille, uusiin oppilaisiin ja opettajakollegoihin sekä talon toimintakulttuuriin. Lisäksi pelkästään aikataulujen, opetustilojen ja  -materiaalien sekä paikkojen oppiminen vie aikansa. Tämä uuden päivittäinen opettelu syö myös energiaa eli koettelee jaksamista.


Leikki on onnekseni löytynyt helposti myös nykyisestä koulustani! Tuttua ja turvallista opetyöni kulmakiveä ei ole tarvinnut etsiä kissojen ja koirien kanssa, vaan leikki on ollut läsnä ensimmäisestä kohtaamisestani uuden luokkani kanssa. Leikin läsnäolo kouluarjessa onkin ollut jälleen kerran itselleni todella tärkeä voimavara muutosten keskellä. Vaikka työympäristö ja ihmiset kouluarjessa ympärilläni ovat uusia, leikki on vanha tuttu, jonka olen saanut esitellä uusille oppilailleni. 


Vaikka leikki on lasten työtä, ei ole valitettavasti ollenkaan itsestään selvää, että koulutyöhön leikki aina mahtuisi. Opetussuunnitelmamme on jo pienilläkin oppilailla pullollaan tärkeitä tavoitteita ja sisältöjä, joiden saavuttamiseen ja suorittamiseen ei aina meinaa aika riittää. Varsinkin jos yrittää varmistaa, että oppimista tapahtuu eikä kouluasioita vain ”kahlata läpi”. Myös leikki löytyy opsista ja vielä monesta sen kohdasta, joten saadakseni leikin kouluarkeen mukaan, olen jo vuosia opettanut leikkimällä sekä antanut oppilaille mahdollisuuden opiskella leikkimällä. 


Olemme mm. matematiikassa järjestäneet viikoittain toiminnallisia tunteja, joissa erilaisilla matikkaleikeillä on tärkeä rooli. Todella suosittua on ollut jälkeen kerran KAUPPALEIKKI, jossa oppilaat ideoivat itselleen oman kaupan (esim. P-OPEN MUSAPUOTI). Kauppaan tehdään myyntituotteita piirtämällä ja värittömällä ja tuotteet tietysti myös hinnoitellaan. Kauppaleikissä oppilailla on käytössä leikkirahaa, jolla luokkatilaan levittäytyneiden myyjien kaupoista saa käydä ostamassa itseään kiinnostavia tuotteita. Tässä leikissä pääsee siis toimimaan myyjänä ja ostajana. Molemmissa rooleissa on laskettava rahoja, seurattava, kuinka paljon rahaa on ostoksiin vielä jäljellä tai kuinka paljon rahaa on tavaroita myymällä hankittu.


Leikki on ollut läsnä muillakin opettamieni oppiaineiden tunnilla. Musatunneilla laulun ja soiton ohessa leikit yhdistävät ryhmää sekä ohjaavat keskittymistä koko ryhmän yhteiseen toimintaan. Leikit luovat pohjaa mm. yhteismusisoinnille sekä toisten kuuntelemiselle. Uskonnossa olemme tutustuneet Israelin kansan syntyyn ja sen ohella aloittaneet oman, fiktiivisen kansan luomisen sekä käväisseet faaraoiden Egyptissä leikkimässä käskynhaltijaa. Ympäristöopin tunneilla olemme opiskelleet mm. hyönteisten ja hämähäkkieläinten tunnusmerkkejä ja testanneet kuudella tai kahdeksalla jalalla tanssimista ötökkädiskossa. Suomenkielessä olemme leikitelleet sanoilla improten esim. vastakohtia.


Olemme oppitunneilla kirjanneet muistiin myös oppilaiden itse keksimiä OPPIMISLEIKKEJÄ. Tässä tehtävässä oppilaat ideoivat leikin, kirjoittavat leikkiohjeet ja antavat leikille nimen. Oppilaat keksivät myös, mitä kyseisessä leikissä voi oppia. Nämä oppilaiden omat leikit kootaan yhteiseen, jaettuun dokumenttiin (esim. Slides), jonne jokaisella ryhmän jäsenellä on pääsy. Leikkejä myös testataan sekä leikitään yhdessä ja niistä lisäksi keskustellaan. 


Luokastamme löytyy myös LEIKKISEINÄ, johon on kiinnitettynä leikkiohjeita koulussa leikittyihin leikkeihin. Leikkiseinää päivittää ope, mutta oppilaat voivat ehdottaa, mitä leikkejä seinään voisi lisätä tai sieltä tulisi löytyä. Tällä hetkellä leikkiseinämme suosituimpiin leikkeihin kuuluvat mm:


360-kuva

Rakennetaan 360-kuva yhdessä pala palalta. Sovitaan aluksi aihe tai tilanne (esim. metsä).

Ensimmäinen oppilas jähmettyy joksikin aiheeseen liittyväksi asiaksi ja sanoo, mikä on:

  • Minä olen kärpässieni.

Seuraavat osallistujat jähmettyvät yksi kerrallaan osaksi kuvaa ja kertovat samalla, mitä

esittävät. Pyritään liittämään 360-kuvaan asioita, jotka liittyvät toisiinsa (esim. mato sienessä, sienien poimija). Kuvan henkilöihin tai asioihin voidaan liittää myös ajatusääniä.


Improvisa

2-3 oppilasta seisoo vierekkäin. Keksitään aihe (esim. norsu tai vastakohta sanalle iso). Oppilaat improavat mahdollisimman nopeasti aiheen mukaan. Äänestetään, kuka oppilaista jatkaa seuraavalle kierrokselle…


Pahistunti

Ope juttelee oppilailleen, jotka käyttäytyvät open ”silmien alla” erittäin kiltisti. Kun ope kääntyy kirjoittamaan taululle, open selän takana alkaa tapahtua: oppilaat villiintyvät ja näyttävät opelle kieltä ja pitkää nenää. Jos melu yltyy liikaa, ope kääntyy yllättäen. Mikäli joku oppilaista jää kiinni riehumisesta, hän joutuu jälkkään, leikisti!


Koulumme opetustilojen tauluilta löytyy kolme lappua, joissa lukevat sanat: ALUKSI - SITTEN - LOPUKSI. Näiden lappujen perään opettaja voi kirjoittaa, miten oppitunti etenee. Oppilaani ovat pitäneet jo pitkään huolen siitä, että luokassamme taululla näkyy seuraava, ”pysyvä” rakenne oppitunneille:


ALUKSI: Leikkiä

SITTEN: Leikkiä

LOPUKSI: Leikkiä


Oppilaillani on myös välillä tapana kirjoittaa luokkamme taululle hyväntuulisia ja -tahtoisia tervehdyksiä toisilleen ja myös opelle koulupäivän päätteeksi. Eräänä koulupäivänä, kun palasin opetustilaani musaluokasta, jossa olin opettanut muita kuin oman luokkani oppilaita, oli taulullamme sillä kertaa vain yksi viesti. Viestille oli selvästikin haluttu jättää tilaa, jotta se varmasti huomattaisiin. Taululla luki lyhyesti ja ytimekkäästi:


Leikki on paras! 


Tämä ehkä kertoo siitä, miten tärkeää leikki ja mahdollisuus leikkiä koulupenkillä oppilaille on. Se on tärkeää myös meikäopelle, koska olen huomannut opevuosieni saatossa leikin olevan valtava voimavara ja motivaation lähde kouluarjessa niin oppimisessa kuin opettamisessakin.


Lisää leikkejä eri oppiaineiden tunneille löydät LEIKKILUOKASTA!