- Oispa koulussa tällaista!
Näin tokaisi lapsi, kun leiripäivä oli takana. Päivällä oli ollut pituutta 5-6 tuntia eli koulupäivän verran. Olisi ehkä voinut kuvitella, että lapsi olisi ollut niin väsynyt ettei olisi juurikaan jaksanut leiripäivästä jutella, mutta kehujen lisäksi lapsi kertoi vielä innokkaasti päivän käänteistä ja tapahtumista.
Miksi leirillä on kivaa, mutta… koulussa ei?
Silloin, kun saa tehdä jotain itseä kiinnostavaa, tuntuu asiat mukavilta ja motivoivilta. Päivä sujuu kuin itsestään ja illalla huomista jo odottaa. Leireillä usein tehdään toiminnallisia juttuja, joiden parissa lapsi viihtyy, ainakin ehkä paremmin kuin koulunpenkillä paikallaan istuessa oppitunnista toiseen. Leireille osallistuminen on yleensä myös vapaaehtoista ja useimmiten kiinnostusta leiriä kohtaan kysytään osallistujilta eli lapselta. Kouluun menemisestä taas harvemmin kysytään lapselta, sen sijaan kerrotaan, että kouluun pitää kaikkien mennä.
Itseäni opena motivoi koulussa erityisesti leikkiminen ja musisoiminen sekä esiintyminen. Lähes kolmekymmentä vuotta leikkivänä opena työskenneltyäni olen vakuuttunut leikin voimasta koulussa, oppimisessa ja opettamisessa. Myös luokkaorkesterissa soittaminen sekä yhdessä laulaminen ovat osoittautuneet mielestäni vuosien mittaan aivan loistaviksi vuorovaikutuksen ja yhteisöllisyyden kehittäjiksi. Kun tähän lisään vielä yhteiset, mahdollisesti jopa koko koulun yhteiset esitykset, teatteriproggikset sekä musikaalit, olen nostanut esille ne jutut, joiden vuoksi koulussa oleminen voi mielestäni tuntua yhtä kivalta kuin esim. leirillä oleminen.
Tämä lukuvuosi alkaa luokassani, kuten niin usein aiemminkin, yhdessä leikkien sekä myös laulaen ja musisoiden. Koska leikki ja musa ovat minulle itselleni tärkeitä, saavat ne myös haastavan lomalta töihin siirtymän tuntumaan loivemmalta ylämäeltä. Olen kyllä vuosien mittaan huomannut, että kyseiset jutut innostavat myös oppilaitani. Harvemmin lapsi vastustaa leikkimistä, varsinkin jos sitä saa tehdä puuduttavien koulupäivien aikana. Ja kun into leikkimiseen koulussa on syntynyt, on leikkeihin kiva sujauttaa oppimista mukaan. Opiskelu ja koulupäivät eivät myöskään tunnu niin raskailta, kun mukana on leikkiä.
Kun leikki on osa koulutyötä, koulutyö sujuu kuin leikki!
Missä X
Pelissä on 5-6 osallistujaa / ryhmä. Yksi toimii pelinjohtajana ja muut laittavat silmät kiinni. Pelinjohtaja kirjoittaa lapulle jonkin tavallisen sanan sanan (esim. koira, kenkä…). Sanan tulee olla sellainen, josta keksii helposti kuvailevia juttuja (esim. karvainen, siinä on pohja…). Samalla muut leikkijät sopivat, kuka aloittaa kuvailevan sanan / lauseen sanomisen, kuka on seuraava jne. Pelinjohtaja ei saa tietää selittäjien järjestystä. Pelinjohtaja käy sitten näyttämässä sanan yksi kerrallaan leikkijöille. HUOM! Vain yksi leikkijä kerrallaan saa tässä vaiheessa avata silmät ja katsoa sanan. Yhdelle leikkijälle pelinjohtaja näyttää sanan sijaan X:n eli rastin. Ensimmäinen selittäjä kuvailee lyhyesti hänelle näytettyä sanaa, tämän jälkeen jokainen vuorollaan kuvailee sanaa eri tavalla. Se, jolla oli X, joutuu muiden selityksistä päättelemään, mitä sanaa selitetään. Mikäli X-henkilö joutuu kuvailemaan ensimmäisenä sanaa, joutuu hän keksimään selityksen / kuvailun, joka todennäköisesti sopii asiaan kuin asiaan. Lopuksi osoitetaan sormella yhtä aikaa sitä pelaajaa, jonka luulee olevan X. Mikäli X saadaan ”kiinni”, voi hän vielä pelastua yrittämällä arvata selitetyn sanan kuulemiensa vihjeiden perusteella.
Tuplaajat
Toinen parista aloittaa sanomaan keksimäänsä lausetta rauhallisesti. Kuuntelija eli toinen parista yrittää arvata lauseen lopun ja tuplata sen eli sanoa lauseen lopun yhdessä kertojan kanssa.
Suojakerroin
Riittävällä suojakertoimella voi suojautua paahtavalta auringonsäteilyltä, mutta missä kaikessa muussa voisi hyötyä suojakertoimesta ja millainen tuo suojakerroin olisi? (esim. naapurin räksyttävä ja muriseva koira, läksyt, puhelinmyyjä, likaantuminen, saastuminen, ilmaston lämpeneminen).
Lomamatka
Ope aloittaa kertomuksen: ”Olipa kerran päivä, kun lähdimme lomamatkalle…” Tarinaa voidaan samalla kirjoittaa esim. tietokoneelle, jonka näyttö heijastetaan luokan valkokankaalle. Jatketaan kerrontaa lause kerrallaan ja katsotaan mitä lomamatkalla kävikään… Kertomuksen edetessä voidaan oppilaille jakaa paperilaput, joihin osallistujat kirjoittavat seuraavan kertomuksen lauseen. Näistä lauseista valitaan yhdessä taas seuraava tarinan lause. Joskun kertomus saattaa syntyä nopeasti, mutta sen luomiseen voi myös käyttää useamman oppitunnin alun tai lopun. Joskus parhaat ideat ja käänteet tarinaan syntyvät, kun nukutaan yös yli ja annetaan mielikuvitukselle aikaa.
Kenen kesä
Kirjoitetaan lapulle muutama vihje, mitä on tehnyt kesällä / lomalla (esim. verbi, paikannimi, adjektiivi). Laitetaan laput ”hattuun” ja joku nostaa sieltä yhden lapun. Nostaja lukee lapun ääneen ja yrittää arvata, kenen kesästä lappu kertoo. Myös muut saavat osallistua arvailuun.
Paras koulu ikinä
Kuvaillaan eri tavoin, miltä paras koulu näyttää, tuntuu, kuulostaa, maistuu. Laitetaan aluksi silmät kiinni. Tuotetaan erilaisia koulussa kuultavia ääniä, joista tulee hyvä fiilis. Avataan silmät ja seuraavaksi näytetään ilmeillä ja eleillä, millainen on paras koulu ikinä. Kolmanneksi jutellaan parhaista koulumauista / ruuista. Lopuksi piirretään, miltä paras koulu näyttää.
Kerro, Esitä ja Arvaa
Oppilas alkaa kertomaan lyhyttä juttua lomaltaan (esim. Me oltiin lomamatkalla. Siellä me…). Kesken lauseen kertominen stoppaa ja juttu jatkuu esittämällä esim. pantomiimilla tai patsaana. Muut arvaavat, miten lomajuttu jatkuu. Kertojan lisäksi voidaan valita myös esittäja(t), jotka koittavat arvata, kuinka juttu jatkuisi ja esittävät jatkon.
Hyttysmyrkky
Luokassa lentelee hyttysiä. Tilassa kuuluu itikan ininää. Osa oppilaista esittää nukkuvia lomalaisia ja loput ovat hyttysiä. Hyttyset yrittävät käydä koskemassa nukkuvia lomalaisia esim. selkään niin ettei nukkumista esittävä oppilas sitä huomaa. Mikäli kosketuksen huomaa, oppilas herää ja suihkuttaa leikisti hyttysmyrkkyä (tehdään suhina-ääni). Tällöin hyttynen nukahtaa ja nukkuja muuttuu hyttyseksi. Lopuksi voidaan keskustella, kuinka montaa nukkujaa hyttyset pystyivät koskettamaan ilman, että he heräsivät. Voidaan myös keskustella kesästä ja hyttysistä…
Lomasanoja
Keksitään lomasanoja vuoron perään. Keksityt sanat kirjoitetaan taululle / paperille. Sanoille voidaan halutessaan rajata aiheita esim. matka, nähtävyys, grillaus, harrastukset… Keksitään ja kerrotaan tai kirjoitetaan lomasanoista tarinoita sekä tehdään pieniä esityksiä.
Salakieli
Ryhmä keksii lyhyen lauseen (esim. Minä ajan pyörällä) ja salakielikoodin. Koodissa ryhmä päättää, mitkä vokaalit vaihtavat lauseessa paikkaa (esim. ä=u, u=ä, a=i, i=a, ö=y, y=ö)). Ryhmä sanoo lauseensa salakiekellä muille (esim. Manu ijin pöyrullu). Muut yrittävät ratkaista koodin. Ryhmä voi myös antaa vihjeen esittämällä lausetta.
Lukujärjestys
Osallistujille jaetaan numerolappuja (esim. 1-20, 100-1000). Luvut kannattaa olla ikätason / osaamisen mukaisesti valittuja eli myös desimaaleja tai murtolukuja). Laput voidaan tehdä yhdessä tunnilla, jolloin ope jakaa oppilaille paperin ja oppilaat merkitsevät lappuun open ohjeiden mukaisen numeron. Laput sekoitetaan ja jaetaan väärinpäin oppilaiden eteen. Open merkistä lapun käännetään ja aloitetaan laittamaan luvut järjestykseen esim. jonoksi. Leikin / harjoituksen voi yrittää tehdä myös äänettömästi!
Aakkosjärjestys
Muodostetaan 4-5 oppilaan ryhmiä. Jokainen ryhmäläinen sanoo oman nimensä vuorollaan ääneen, jonka jälkeen ryhmän oppilaiden tulee tehdä jono, jossa ollaan etunimen etukirjaimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Seuraavaksi tehdään sama sukunimillä ja sen jälkeen voidaan kokeilla esim. eläimiä, lempiruokia, värejä jne.
Sana, joka alkaa…
Jakaudutaan 3-4 oppilaan ryhmiin. Ope / ryhmän pelinjohtaja sanoo: -Keksi sana, joka alkaa… eellä. Nopeimmin sanan sanonut saa pisteen tai pääsee seuraavaksi pelinjohtajaksi. Voidaan myös keksiä sanoja eri aihealueista, esim. Hedelmä, joka alkaa oolla, lemmikki, joka alkaa koolla, ruoka, joka alkaa ässällä jne.
Välitunti
Yksi esittää opettajaa, muut ovat oppilaita. Ope kertoo, mitä koulujuttuja koulussa tehdään, esim.
- Nyt lauletaan. Tällöin kaikki oppilaat alkavat laulaa. Hetken päästä ope hiljentää luokan ja ohjeistaa uuden koulujutun. Kun open ehdotuksia on tehty 3, saa oppilaat viitata ja ehdottaa, mitä välitunnilla yhdessä tehtäisiin. Kun ope sanoo: ”Välitunti”, kaikki alkavat yhdessä tehdä ehdotettua juttua.
Tunnetko koulun?!
Ope on ottanut koululta 10 lähikuvaa. Kuvista voi yhdessä luokan kanssa arvailla ja keskustella, mistä kuva on ja mitä se esittää. Kuvista voi koota myös Kahoot’in.
Istumapaikkaruletti
Luokan pöytäjärjestys heijastetaan valkokankaalle. Jokainen paikka on merkitty numerolla. Oppilaat nostavat pöydältä lapun, jonka kääntöpuolelle on merkitty numero. Oppilas siirtyy paikalle, jonka numeron hän nostaa.
